Jospa sitä nyt vaikkapa vihdoin ja viimein löytäisi energiaa, aikaa ja inspiraatiota blogin kirjoittamiseen :). Yritetty on moneen otteeseen, mutta aina tuntui siltä, että jotain on tiellä. Tokiossahan oli tarkoitus kirjoitella vähän väliä, mutta kuten jo aiemmin sanoin, siellä ei vain halunnut käyttää aikaa tietokoneella roikkumiseen.
Nyt olen kuitenkin palannut upealta matkalta täynnä energiaa :D. Mutta kyse on jostain ”syvemmästä” energiasta, sillä Suomen masentava ankeus potkii kyllä viimeisetkin pinnalliset energianrippeet ulos alta aikayksikön.
Tokiosta tarttui mukaan auringon tuomaa pirteyttä, hyvää fiilistä ja pari tuliaistakin uskollisille lukijoilleni, jotka ovat kestäneet mukana hiljaisemmista ajoista huolimatta. Kiitos siis teille.
Lähdin Japaniin toivoen, että saisin sen pahimman Tokio-pakkomielteen taltutettua. Onnistuinko siinä? Suoraan sanoen vain aika voi näyttää sen. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä olla kotona monestakin syystä enkä siis kaipaa takaisin Tokioon juuri nyt, mutta voi olla, että postauksien yhteydessä pakostikin tulevat muistelut herättävät taas sen tunteen palata nousevan auringon maahan.
Täytyy myöntää, että koin yhden ongelman matkan aikana. Sama ongelma vaivaa minua oikeastaan lähes aina, kun olen mukavassa tilanteessa tai paikassa. Minusta tuntuu, että kyseisistä tilanteista pitäisi aina jotenkin saada enemmän irti. Mieleeni nousee ajatus: ”Nauti nyt. Muista tämä.” yms. Ja se tietenkin vie fiilistä siitä hetkestä, eli tekee juuri päinvastoin kuin mitä haluan. En tiedä oliko tuossa mitään järkeä, mutta käykö kenellekään muulle näin?
Se taitaakin olla juuri sopiva ”aloitus” postauksille, ettei tässä ole mitään päätä eikä häntää :). Pyrin parempaan niissä varsinaisissa Tokio- ja matkapostauksissa ;).
Mukavaa iltaa kaikille! Tuliaisarvonta tulossa piakkoin!
Maailma näyttää aika hienolta pilvien yllä 🙂
