Kävin ensimmäistä kertaa Berliinissä huhtikuussa, kun järjestimme yllätysmatkan isäni eläkkeelle jäämisen kunniaksi Berliiniin ja Leipzigin Porsche-tehtaalle. Koska minä otin päävastuun itse järjestelyistä ja kyseessä oli erityinen matka, valitsin meille tietysti myös erityisen hotellin.
Konnichiwa, mina-sama! Doozo yoroshiku onegaishimasu. (toivottavasti meni oikein 😉 )
Tosiaan terveiset täältä nousevan auringon maasta, eli paratiisista :D! Aloitimme matkamme jo lauantaina, lensimme Prahaan ja sieltä sitten takaisin Helsinkiin sunnuntaina. Saavuimme maanantaina Tokioon noin vuorokauden matkustamisen jälkeen ja nyt olemme viettämässä ensimmäistä kokonaista päiväämme tässä miljoonakaupungissa.
Teen jossain vaiheessa pienet arvostelut lentokenttäloungeista, joita pääsimme testaamaan, mutta tähän väliin voin sanoa sen verran, että niiden käyttö tekee matkustamisesta todella paljon rennompaa.
Olen muuten yrittänyt tykitellä Instagramiin mahdollisimman paljon kuvia matkanteosta ja paikan päältä, joten toivottavasti ne välittävät tätä fiilistä edes hieman sinne ruudun toiselle puolelle :). Tällä hetkellä kirjoittelen tätä postausta klo 17.00 aikoihin Hiltonin Executive Loungesta ”tee-aikaan” :). Lounge on 37. kerroksessa, joten hakeuduin tietysti suuren ikkunan viereen. Allani avautuu valtava kaupunkinäkymä ja upea vuorijonon siluetti, jonka taakse aurinko on laskemassa. En haluaisi olla tällä hetkellä missään muualla.
Olimme melko väsyneitä saapuessamme eilen hotellille, sillä lentokoneessa ei tullut nukuttua kauheasti. Tästä huolimatta on pakko myöntää, että pääsin huomaamaan valtavan eron väsymyksen tasossa businessluokan ja economyn välillä. Economylennon jälkeen viime vuonna olin aivan puolikuollut. Koko ensimmäinen päivä oli aivan kamala. Nyt jaksoin heilua kaupungilla iltaan asti ilman suurempaa väsymystä :). Sain myös ne kaksi asiaa, jotka ehdottomasti halusin ensimmäisenä päivänä: Tendon Tenya -ketjun tempuraa ja Krispy Kreme -donitsiketjun donitsin :D. En siis paljoa pyytänyt ;).
Kakiage Tendon -annos ei näytä hääppöiseltä, mutta se on yksi parhaista ruoista, mitä olen koskaan syönyt 🙂
Saimme upean hotellihuoneen 21. kerroksesta, joten näköalat ovat melko hulppeat, kuten Instan kuvista näkee. Ainoa syy, jonka takia kuvien perusteella ei näytä siltä, että olisimme korkealla johtuu siitä, että monet viereiset pilvenpiirtäjät ovat arviolta 50.-kerroksisia :P.
Näkymä huoneemme ikkunasta
Kävimme tänään Harajukussa ja Shibuyassa ottamassa pientä shokkihoitoa. Pitihän sitä heti mennä niille alueille, joissa on eniten ihmisiä, jotta totumme tähän väenpaljouteen nopeasti. Kävimme myös ”halvalla” lounaalla :P. Matkabloggaajakaverini Veera Bianca oli suositellut 2 Rooms Bar and Grilliä hienojen näköalojen ja hyvien cocktailien vuoksi. Meillä oli myös nälkä, joten päätimme mennä sinne lounaalle. Tiesin vain, että se on ilmeisesti jossain Harajukussa tai sen lähellä, joten kuvittelin, että kyseessä on sellainen boheemi / rento paikka, jossa tarjoillaan hampurilaisia ja drinkkejä yms. Tämä mielikuva tuli siitä, että Harajukun alue on yleisesti ottaen rentoa. Erehdyin kuitenkin pahan kerran. Saavuimme kerrostalon 5. kerrokseen ja hienostuneet vastaanottovirkailijat kysyivät heti, minne haluaisimme istumaan. Oli kylmää ja tuulista, joten he suosittelivat jättämään upean terassin väliin ja siirtymään suoraan ravintolan puolelle. Kun meidät saatettiin pöytään, takit vietiin narikkaan ja lautasliinat aseteltiin syliin (ja autettiin tietysti tuolien kanssa), tajusimme olevamme ”hieman” hienommassa ravintolassa. Mistä tiedät olevasi alipukeutunut? Siitä, että tarjoilijoilla ja jopa kokeilla on hienommat vaatteet kuin sinulla :P. Ajattelin, että ”tästä lounaasta tulee kallis keikka”, mutta toisaalta mietin, ettei se nyt ole niin kamala juttu. Tilasimme halvemmasta päästä olevat kala-annokset (pienet, fine dining -annokset), vissyä ja yhden drinkin. Loppuhinnaksi tuli yli 80€! Viimeksi söimme kaksi viikkoa Tokiossa noin 600 eurolla, joten tuo oli hieman ylihinnoiteltua meille. Ruoka ei edes ollut mitenkään erikoista. No, hauska kokemus ja tarina siitä tuli… ja opinpahan tarkistamaan asiat etukäteen ;).
Punanapsijaa
Nyt on koko päivä kierrelty kaupungilla, joten otamme vähän aikaa rennosti ja lähdemme syömään jotain hyvää… ja halpaa tällä kertaa. Onko kenelläkään teistä käynyt mokaa ravintolan hintatason suhteen, yläkanttiin siis? Lähdittekö pois noloina, raotitteko lompakkoanne kaikesta huolimatta vai jouduitteko tiskaamaan :)?
Ps. Tokio-postauksillani ei ole varsinaista teemaa ainakaan näin alustavasti vaan keskityn enemmänkin päiväkirjamaisiin juttuihin. En ole toiminut näin aiemmin, joten arvostaisin mielipiteitänne tällaisista postauksista. Ovatko nämä tylsiä? Kiinnostavia? Lisää tällaisia? Vai ei enää ollenkaan :P? Kertokaa vapaasti, jotta voin tarjota teille mahdollisimman mielenkiintoista luettavaa jatkossakin. Kertokaa muutenkin jos teitä kiinnostaa joku tietty asia Japanissa, jolloin voin ehkä kirjoittaa siitä :).
Kello on kohta jo 00.00, kun viimeistelen tätä postausta hotellihuoneessamme. Nyt on aika mennä nukkumaan, jotta jaksaa herätä taas aikaisin aamulla :). Hyvää yötä jo Suomeenkin! Me aloitamme nukkumisen täällä ja siirrämme sen tehtävän teille joskus seitsemän tunnin päästä :P.