Yhteistyössä Hotel Kämp / Brasserie Kämp
”Oletko jo käynyt brunssilla?” oli kysymys, jota kuulin yllättäväänkin moneen otteeseen Helsinkiin muutettuamme. Lappeenrannassa brunssivaihtoehdot olivat sen verran vähissä, ettei brunssilla käymisestä ollut koskaan muodostunut ”must-do”-juttua. Toisaalta tuntuu, että tästä aamiaisen ja lounaan sekoituksesta oli alkanut tulla yhä suositumpi ja trendikkäämpi juttu ympäri Suomea. Viimeistään Helsingissä tämän huomasi sillä, että lähes kaikkialla mainostettiin ties millaisia variaatioita tästä aterioinnista. Olin itse käynyt vain yhden kerran brunssilla ja sekin oli suklaabrunssi, jota on aika hankala verrata todelliseen ruokailukokemukseen. Yleensäkin arvostan elämässäni laatua ja sitä, että rahoilleen saa vastinetta, joten oli melko selvää, että tämä brunssineitsyys pitäisi menettää sille parhaiten asian osaavalle, eli Brasserie Kämpille. Neitsyt kun olin, en voi verrata tätä kokemusta mihinkään muuhun, joten kannattaa ehkä mennä itse paikalle toteamaan, millainen Brasserien brunssi todella on. En tiedä toisaalta oliko maailman paras idea aloittaa luultavasti kaupungin parhaasta brunssipöydästä, sillä rima on asetettu nyt ehkä liiankin korkealle eivätkä muut brunssipöydät houkuttele enää läheskään yhtä paljon.
Kirjoittelen tässä postauksessa vain omista mielipiteistäni, sillä Tiia teki itse oman postauksensa brunssista jo aiemmin. Sen voit käydä lukemassa täältä.
Kämpin brunssin hienous on se, että herkullisen ruoan lisäksi kaupan päälle saa upean miljöön, jossa kelpaa viettää tunti jos toinenkin katsellen kadun vilinää ja seurustellen ruokakumppaniensa kanssa. Henkilökohtaisesti pidän ehdottomasti kaikkein eniten terassipuolesta, joten suosittelenkin valitsemaan pöydän sieltä, jos mahdollista. Brunssin hinta on 39€/hlö ilman kuohuviiniä ja 45€/hlö kuohuviinin kera.
Kämpin brunssi vaihtui viikko sitten, joten näitä kyseisiä ruokia ei ole enää välttämättä tarjolla, mutta ravintolan tuntien ruoat ovat varmasti vähintään yhtä hyviä kuin aiemminkin. Me vierailimme brunssilla vuosipäivänämme elokuun puolivälissä, jolloin ruoat näyttivät tällaisilta:
Alkuruoaksi tarjolla oli keittoa, monenlaisia salaatteja, kuten viher-, kana- ja herkkusieni-kikhernesalaattia, eri tavoin valmistettua lohta ja muita kaloja, katkarapucocktail, kinkkua ja viikunoita. Alkuruokien kanssa oli tarjolla myös erilaisia kastikkeita. Luulisin, että aika moni saisi itsensä täyteen jo pelkällä salaattivalikoimalla, joten kannattaa ehkä varoa kuinka paljon sitä ruokaa laittaa lautaselle heti alkuvaiheessa – muuten ei ehkä jää tilaa muulle.
Pääruokana tarjoiltiin haudutettua karitsan niskaa, gruyére juustolla gratinoitua paprika-perunamunakasta ja sienilasagnea. Lisukkeena oli neulapapuja, paahdettua mantelia, tilliperunaa, porkkanaa ja kevätsipulia.
Lisäksi tarjolla oli myös erilaisia leipiä, croissanteja, tuorejuustolevitettä ja marmeladeja.
Jälkiruokapöytä oli se, joka kiinnosti minua kaikkein eniten. Sieltä löytyi juustoja, hilloja, raparperi-omenapiirasta, pannukakkuja appelsiini-vaniljakastikkeella, marinoituja mansikoita ja marenkia, kookosvanukasta ja passionhedelmää, hedelmäsalaattia, Kämpin granolaa, aprikoosi-suklaakakkua, keksejä, macaroonseja ja hedelmiä. Lisäksi tarjolla oli myös Kämpin raikkaita, itsetehtyjä mehuja.
Alkuruoaksi otin normaalista poiketen kanasalaattia, sillä yleensä kanasalaatti valmistetaan omaan makuuni vähän liian ”sinne päin”, eli raaka-aineet eivät ole siitä laadukkaimmasta päästä. Tämä kanasalaatti olikin mukava yllätys, sillä se oli maukasta ja laadukkaasti tehtyä. Oheen otin vielä kuohkeita croissanteja ja ilmakuivattua kinkkua. Oli mukavaa vaihtelua, että lohet oli maustettu erilaisin tavoin, mutta itselläni nuo erikoisemmat maustesekoitukset eivät oikein iskeneet. Toisaalta monet pitäisivät niistä varmasti. ”Normaali” lohi oli kuitenkin mieleeni.
Pääruokalautaseni oli sen verran väritön, etten saanut siitä hienoa kuvaa blogiin asti. Vasikka oli erittäin mureaa, eli se suorastaan hajosi suussa, mutta olisin kaivannut ehkä hiukan lisää makua. Porkkanat olivat ehkä hieman liian napakoita, mutta ne toivat hyvää keveyttä ja makuja lihan rinnalle. En ollut koskaan ennen syönyt sienilasagnea, mutta se oli kyllä herkullista! Lasagnea olisi tehnyt mieli ottaa enemmänkin, mutta tilaa piti jättää muullekin. Tein brunssialoittelijan virheen, sillä vaikka luulin ottaneeni pieniä annoksia, ne alkoivat pian kasaantumaan aikamoisiksi ruokavuoriksi, joten viimeistään pääruoan jälkeen olin jo aivan täynnä.
Brasserien aterimet ovat painavia ja mukavalla tavalla vanhanaikaisia, joten tietysti myös teepannu on aika vaikuttava. Tällaiset yksityiskohdat erottavat ravintolan selvästi muista. Tykkään tällaisissa ”buffet-tyylisissä” ratkaisuissa (aamiaiset, brunssit yms.), että jotkut asiat tarjoillaan kaikesta huolimatta pöytään asti. Pientä arjen luksusta.
Vaikka olin aivan täynnä viimeistään pääruoan jälkeen, en voinut mitenkään jättää jälkiruokapöytää testaamatta. Myönnettäköön, että en jaksanut syödä kaikkea, mutta uskon, että tällä kertaa se oli hyväksyttävää. Pienet letut olivat erittäin kuohkeita ja maukkaita varsinkin kastikkeen kera, suklaaleivos oli suussasulavan herkullinen, mutta macaroonsit… valitettavasti on pakko myöntää, että ne olivat… MIELETTÖMIÄ! Luulin niitä jostain syystä täysin erilaisiksi, mutta puraistessani ensimmäistä yllätyin kuinka kuohkeita ja pehmeitä ne ovat. Tuntui kuin olisin syönyt ilmaa, mutta aivan tajuttoman herkullista sellaista. Voisin mennä syömään pelkkiä macaroonsejakin – ne olivat niin hyviä.
Vertailukohtia ei pahemmin ole, mutta voin sanoa silti melkoisella varmuudella, että Brasserie Kämpin brunssi kuuluu Helsingin parhaimmistoon. Brunssin tarkoitus on rentoutuminen ja hidas syöminen ystävien tai perheen kanssa, joten Brasserie Kämp on siihen täydellinen palvelun, tarjoilujen ja miljöön suhteen. Kuulisin mielelläni muiden mielipiteitä tästä brunssista, jos olette käyneet nauttimassa sellaisen Kämpissä, joten laittakaahan kommenttiboksi laulamaan. Olisi varsinkin mukavaa kuulla, miten tämä pärjää muille brunssipaikoille. Ennen omaa Kämp-kokemustani luin hyvän postauksen Kämpin brunssista Love Da Helsinki -blogista, joten käykää ihmeessä katsomassa toisenkin bloggaajan mielipide.
Kiitokset koko Brasserie Kämpin henkilökunnalle vuosipäivämme kruunaamisesta ja erityisesti hotellipäällikkö Mikalle asian järjestämisestä!
Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani. Arvostan jokaista tykkäystä ja seuraajaa, joten kiitos jo etukäteen :)!