Finnairin uudet tuulet

*kuva saatu Finnairilta

Olen ollut pariin otteeseen erilaisissa lehdistötilaisuuksia parin viime vuoden aikana blogini ansiosta, mutta yleensä en löydä niistä kauheasti kirjoitettavaa. Tilanne oli kuitenkin toinen, kun pääsin lehdistötilaisuuteen tutustumaan Finnairin tulevaisuuden näkymiin ja uudistuksiin. Uskoisin, että tässä pienessä postauksessa on monia lukijoita kiinnostavia pikkufaktoja, joten suosittelen lukemaan loppuun asti.

Olin saanut kutsun tulla Finnairin lehdistötilaisuuteen tiistaina, mutta sain ilokseni kutsun maanantaina parin tunnin varoitusajalla ulkomaalaiselle medialle suunnattuun illallistilaisuuteen Ravintola Oloon. Ei tarvinnut kauaa miettiä jäänkö mieluummin kotiin syömään leipää vai lähdenkö Michelin tähden ravintolaan tutustumaan Finnairin uuteen businessluokan menuun. Vaikka emme syöneetkään itse Olon ruokaa, paikka oli viehättävä ja haluan jossain vaiheessa ehdottomasti mennä testaamaan myös heidän antimiaan. Tällä kertaa maistelimme kuitenkin Finnairin uuden signature chef  Sasu Laukkosen tekemää businessluokan menua, joka toi vahvasti esiin suomalaisia ja pohjoismaalaisia raaka-aineita, mikä oli minulle mukavaa vaihtelua, sillä aika harvoin sitä tulee syötyä mitään noin paikallista ruokaa ravintolassa. Sasulla on ravintola Helsingissä nimeltä Chef & Sommelier, jonka parin kymmenen asiakaspaikan konsepti kuulosti erittäin mielenkiintoiselta. Kyseisessä ravintolassa ei ole nimittäin lainkaan tarjoiluhenkilökuntaa vaan kokit tarjoilevat kaiken pöytiin ja tekevät ruokailukokemuksesta selvästi tavallista intiimimmän.

Kaukolentojen businessluokan menu koostui seuraavista ruoista:

Kurkku-tilli-pipajuurikeitto ja kylmäsavustettua kirjolohta

Kuhaa, sitruunalla maustettua perunamuussia ja kanttarellikastiketta

”Metsä” – Douglaskuusta, katajaa ja mäntyä (valitettavasti jälkiruoka ei onnistu tässä muodossa yläilmoissa, joten tälle on jokin korvike)

Kyllähän se businessluokan ruoka maistui näköjään myös maan kamaralla ja varmasti sitäkin paremmin yläilmoissa. Kaikki ruoat olivat sellaisia, joita en itse luultavasti tilaisi ravintolassa, joten tämä makumatka oli erittäin virkistävä ja myös sivistävä. Tällaista söisi mielellään matkalla Tokioon, mutta valitettavasti tämä menu ehtii luultavasti jo muuttua ennen kuin lennän seuraavaan kaukokohteeseeni. Jos haluatte lukea myös mahtavan bloggaajakollegani Veera Biancan mielipiteen illasta, hänen postauksensa löytyy täältä.

Tiistaina pääsin ensimmäistä kertaa käymään Finnair HQ:ssa lentokentän vieressä, mikä oli jo itsessään hieno kokemus. Olin ainoana suomalaisena matkabloggaajana paikalla, mikä tuntui kieltämättä aika hienolta (vaikkakin on harmi, ettei Veera Bianca päässyt tiistaina paikalle). Koska suurin osa väestä oli Aasian suunnalta, pääsin tutustumaan erityisesti korealaisiin PR-ihmisiin, matkabloggaajiin ja journalisteihin, mikä oli erityisen mielenkiintoista. Poimin itseäni ja luultavasti myös lukijoitani kiinnostavat faktat tästä tilaisuudesta:

• 2017 keväällä kaikissa Finnairin pitkän matkan koneissa on WiFi, kuten tämänhetkisessä A350 koneessa. Vuonna 2018 myös lyhyen matkan koneisiin tuodaan tämä ominaisuus.
• En itse tiennyt tätä, mutta Finnair on maailman täsmällisin lentoyhtiö lukujen perusteella, vaikkei se olekaan saanut virallisesti tätä tunnustusta.
• Finnair pyrkii siihen, että aikanaan lentoyhtiö muistetaan erityisesti hyvästä ruoastaan.
• Muistan valtavan negatiivisten kommenttien ryöpyn, kun Finnair julkisti Sky Bistro -konseptinsa, eli sen, kun economy-asiakkaat joutuivatkin jatkossa maksamaan ruoastaan. Omasta mielestäni se oli hyvä idea, mutta moni oli toista mieltä. Sain kuitenkin tilaisuudessa kuulla, että Finnair päätyi tähän asiakaskyseilyiden perusteella, sillä useimmat oliva tyytymättömiä kustannustehokkaisiin ruokiin, jotka tarjottiin kaikille. Siispä tämä päätös tuli asiakkaiden toimesta, vaikka moni jaksoikin valittaa siitä.
• Marimekko näkyy vahvasti erityisesti Finnairin businessluokassa, mutten tiennyt sitä, että koneessa käytettävät Marimekon astiat ovat kevyempiä ja kestävämpiä kuin maassa käytettävät. Toisaalta sehän käy järkeen, mutta ei tavallinen matkustaja välttämättä ajattele sitä. Lisäksi Marimekko näkyy myös tehosteväreinä ja -kuoseina matkustamoissa, sillä Finnairin yleistyyli on melko kliinisen pelkistetty – eli pohjoismaalainen (näille väripilkuille on siis tarvetta).
• Jymy-jäätelöitä alettiin tarjota kaukolennoilla. Aluksi makuina ovat lakritsi ja sitruuna. Samalla arvostukseni Jymyä valmistavaa Suomisen Maito -yritystä kohtaan kasvoi, kun he kertoivat mm. siitä, miten he kohtelevat työntekijöitään ja erityisesti maidontuotannossa käytettäviä lehmiä. ”Jos lehmät eivät ole tyytyväisiä, tuotteeseenkaan ei voi olla tyytyväinen.”
• Aiemmin mainitun Sasu Laukkosen lisäksi (Suomesta lähtevillä lennoilla) Finnair aloitti yhteistyön myös Kiinassa asuvan huippukokki Steven Liun ja Hongkongissa asuvan suomalaisen Jaakko Sorsan kanssa. Heidän menunsa ovat tarjolla sieltä Suomeen päin lennettäessä.
• Erityisesti Steven Liun (joka oli myös itse paikalla) menu kuulosti tajuttoman herkulliselta. Vai miltä kuulostaisi hitaasti kypsytetyt ribsit, aasialaiset pork bun -sämpylät ja esimerkiksi hummeri?

Jaakko Sorsan signature menu Finnairille *kuva Finnairilta

Steven Liun signature menu Finnairille *kuva saatu Finnairilta

Pääsin maistelemaan Steven Liun herkulliselta kuulostavasta menusta vain alkuruokaa, mutta en kylläkään valittanut, kun eteeni laitettiin mainiota lohta, hummeria ja kaviaaria.

Koko lehdistötilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ainakin minulle, sillä pääsin näkemään, miten Suomea ja Finnairia markkinoidaan erityisesti ulkomaalaisille vaikuttajille ja medioille. Täytyy myöntää, että vaikka olenkin pitänyt Finnairista valtavasti jo ennen, tässä tilaisuudessa sain olla ylpeä niin Finnairista kuin Suomestakin, kun näin tavallaan ulkopuolisen silmin, millaisena me näymme ulkomaalaisille. Miten on, saitteko kuulla mitään teitä kiinnostavia faktoja? Otan mielelläni kommentteja vastaan, jos herää jotain kysyttävää (vastaan parhaani mukaan) tai muuten vain kommentoitavaa.

Suuntaan sunnuntaina Berliiniin, joten muistakaahan seurata mukana Instagramin välityksellä, sillä nappaan mukaani aiemminkin käytössä olleen Sonera-liittymäni, jotta pysyn netissä kiinni :).

Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani. Arvostan jokaista tykkäystä ja seuraajaa, joten kiitos jo etukäteen :)!