Viime viikolla sähköpostiini tuli viesti, joka sai minut innostumaan välittömästi. Ravintola Yumessa olisi seuraavan viikon perjantaina (10.6.) kutsuvierastilaisuus, jossa syödään grilliruokaa ja juodaan Ruinartin samppanjaa ja Asahi-olutta DJ:n viihdyttäessä juhlaväkeä. Hmm… mitäköhän vastaisin kutsuun? Haluanko tulla juomaan suosikkisamppanjaani ja suosikkioluttani suosikkiravintolaani? Kyllä! Vastasin heti myöntävästi ja sain vielä pyydettyä kaverini J:n seuraksi, joten fiilis oli melko korkealla. En malttanut odottaa seuraavan viikon perjantaita. Kutsussa luki myös, että osa onnekkaista osallistujista saisi kyydityksen upouusilla Mersuilla ja jotkut jopa Maybachilla paikan päälle. Arvatkaa vain kuinka innoissani olin, kun sain tietää bileitä edeltävänä päivänä, että saisin kyydityksen. Autosta en tiennyt sen enempää, mutta toivoin tietysti, että pääsisin näkemään millainen überluksusauto Maybach olisi – ja toiveisiini vastattiin. Odottelimme kaverini kanssa kadulla aurinkoisessa ilmassa kuljettajamme saapumista innoissamme. Sain yllättyä äärimmäisen positiivisesti, kun pian kulman takaa kaartoikin kiiltelevän musta Mercedes-Benz Maybach, jonka kuljettajan paikalta hyppäsi tummaan pukuun pukeutunut mies. Hän esittäytyi meille kohteliaasti, avasi ovet ja sanoi: ”Takapenkillä odottaa kylmää samppanjaa, jos herroille kelpaa.” Pidin hänestä välittömästi.
Istuessani autoon suorastaan tipahdin taaksepäin, sillä tilaa oli aivan tajuttomasti! Olen kokenut miltä tuntuu istua Kovasen S-sarjan Mersussa, jossa on tilaa vaikka kuinka, mutta tämä oli jo aivan omalla tasollaan. Pelkääjän puolen takapenkki menee lähes makuuasentoon, sillä etuistuimen voi kaataa eteenpäin nappia painamalla, jos siinä ei istu ketään. Lisäksi takaa löytyy molemmille matkustajille omat TV-näytöt kaukosäätimineen ja kaikenmaailman säätömahdollisuuksineen. En ehtinyt testailla auton ominaisuuksia lyhyellä matkalla, mutta käsitykseni mukaan sieltä olisi löytynyt myös hierovat istuimet, tunnelmavalaistukset, joita voi säätää haluamansa mukaan, jääkaappi ja kaikkea muuta mukavaa. Tämän kyseisen auton hinta oli yli 300 000€, eli ei ihan halvimmasta päästä. Pienen tutkimuksen mukaan Maybach on ilmeisesti Mersun mukaan hiljaisin tuotannossa oleva auto sisätilojen suhteen, joten takana ollessa koko ulkomaailman voi sulkea mielestään niin halutessaan. Kun alla on satojen tuhansien arvoinen auto, kuljettajan puikoissakaan ei voi olla ihan kuka tahansa. Tämä selvisi jo alussa, kun kuljettajamme kertoi pyörittävänsä omaa concierge-yritystään ja toimivansa myös asiakkaidensa henkivartijana. Onneksi niille taidoille ei ollut kauheasti tarvetta, mutta olihan se kiva tietää, että mikä vain hoituu tarvittaessa. Saapuessamme Yumen eteen upealla autollamme punaisen maton päähän en voinut olla ajattelematta, että elämä on aika törkeän upeaa. Autoa ympäröivät jalankulkijat jäivät ihmettelemään saapumistamme, kun kuljettaja avasi meille vuorotellen ovet ja päästi meidät ulos autosta siirtymään itse bileisiin kuin mitkäkin maailmantähdet. Normiperjantai, eikö?
Yumessa oli jo juhlat käynnissä, mutta onneksi Ruinartia, Asahia ja grilliruokaa oli yllin kyllin kaikille. Enpä ole ennen saapunut paikalle punaista mattoa pitkin mallien ja hotellinjohtajan ja -päällikön tervehtimänä. Kyllä Kämp osaa järjestää! Vaikka kutsuvierastilaisuus kesti vain kello 15 – 17, itse lähdin paikalta vasta vähän ennen kahdeksaa, sillä olihan sitä pakko jäädä syömään myös niitä listan ruokia – marmorihärkää hot stonella… nam! Voin sanoa lähteneeni paikalta melko tyytyväisin mielin.
Käsittääkseni kyseessä on joka kesä järjestettävät grillibileet, joten jään odottamaan innolla myös ensi vuoden kutsua… vink vink. Kiitokset siis Yumelle, Kämpille, Suomen Mercedes-Benzille, kuljettajallemme Jussi Lehtiselle ja kaikille, jotka mahdollistivat tämän! Tällaiseen kohteluun voisi vaikka tottua. Helsinki, I love you.
PS. Kiitos parista tässä postauksessa käytetystä kuvasta myös kaverilleni J:lle ja Hotel Kämpin Katrille!
Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani. Arvostan jokaista tykkäystä ja seuraajaa, joten kiitos jo etukäteen :)!
13 kommenttia
No vau!! Kelpais tuollaisia reissuja tehdä useamminkin eiks vaan. 😀 Ihan älyttömän siisti muuten tuo auto sisältä, aika leppoisat olot shampanjaa juoden. Ja kuten eilen juteltiin, ei tuollaiselle ”tarjolla on shampanjaa jos kelpaa” kysymykselle vaan sanota ei. Etenkään Maybachin kyydissä. 😀
No kelpais todellakin :)! Pitää ilmeisesti ahkeroida vähän enemmän, että on itselläkin varaa tuollaiseen ;). Tuolla sisällä voisi viettää mielellään aikaa pidemmänkin matkan verran, jotta ehtisi tutustumaan kaikkiin laitteisiin ja ominaisuuksiin. Ei, sellaiseen ei todellakaan sanota niin ;).
Oh yes, niin sua (ja öhöm mua!) Mulla on ollut kyyteinä korkeintaan vaan bemareita, joten ihan toisessa luokassa on huristeltu. Kyllä tuommoinen kelpaisi tälle prinsessalle 🙂
Tuossa on kuules sulle yksi ihana muisto taasen vanhoille päiville. Onnittelut!
Jep, toi sopisi niin hyvin sinullekin! Eipä ole ennen itsekään tullut koettua tuon tason autoa :P. Kyllä, upea muisto taas! Kiitos :).
Nyt on pidetty pojista melko hyvää huolta, wow 😀 Tässä tuli myös ihan Yumen nälkä!
Kyllä todellakin! Ja Yume kelpaa aina ;).
Tuolla myös Rita Tainola sua vastassa ovella, kröhöm 😀 Meleko överiä! Minusta parasta shampanjaa saitte kyllä jo autossa ^^
Kyseinen henkilö saattoi olla samoissa bileissä :P. Hyvää tuo Möetkin on, mutta kyllä se Ruinart sopii omaan suuhun sitäkin paremmin ;). Mutta nämä ovat makuasioita. Samppanja kelpaa kyllä aina!
Huuuh, ihan huippujuttu! Niin sun tyylinen! 😀 Toi auto on suht överi. Tolla reissais mielellään pidemmänkin matkan ilman et jalat puutuis – eikä varmaan puutuis muutenkaan jos sieltä ne hieromatuoliominaisuudetkin löytyy. Kelpais!
Niin oli :)! Kiitos :D. Auto oli tosiaan aika upea ilmestys ja sillä matkustaisi mielellään vaikka nuo Helsinki – Lappeenranta välit. Vois saapua tyylillä vanhaan kotikaupunkiin ;). Kannattaa joskus testata, jos tulee mahdollisuus, vaikka noita nyt ei ihan joka kulman takana odottelekaan :).
Haaveilevatkohan autoilua vastustavat tällaisesta? Saisiko pyörän tai bussin vaihtaa tällaiseen kyyditykseen päivittäin, jos siihen olisi varaa? Oliko tällainen sallittua myös köyhille muulloin kuin hääpäivänä? Tarvitaanko köyhiä ja rikkaita vai pitäisikö rikkaiden maksaa veronsa tai jotain muuta…
Ei, enpä usko, että autoilua vastustavat haaveilevat autoista :P. Mutta eihän kasvissyöjäkään haaveile upeasta marmoripihvistä, jos joku hehkuttaa sellaista ;). On muutenkin tämä kommentti sen verran korkealentoista pohdintaa, etten varmaankaan ole oikea ihminen vastaamaan tähän :).
[…] tuo minulle ensimmäisenä mieleen sen kerran, kun matkustin erittäin hienon Maybachin kyydissä henkivartijan kuskaamana samalla, kun nautiskelin Moëtiä takapenkillä ystäväni kanssa. Lisäksi muistan erityisen hyvin […]