Konnichiwa, mina-sama! Doozo yoroshiku onegaishimasu. (toivottavasti meni oikein 😉 )
Tosiaan terveiset täältä nousevan auringon maasta, eli paratiisista :D! Aloitimme matkamme jo lauantaina, lensimme Prahaan ja sieltä sitten takaisin Helsinkiin sunnuntaina. Saavuimme maanantaina Tokioon noin vuorokauden matkustamisen jälkeen ja nyt olemme viettämässä ensimmäistä kokonaista päiväämme tässä miljoonakaupungissa.
Teen jossain vaiheessa pienet arvostelut lentokenttäloungeista, joita pääsimme testaamaan, mutta tähän väliin voin sanoa sen verran, että niiden käyttö tekee matkustamisesta todella paljon rennompaa.
Olen muuten yrittänyt tykitellä Instagramiin mahdollisimman paljon kuvia matkanteosta ja paikan päältä, joten toivottavasti ne välittävät tätä fiilistä edes hieman sinne ruudun toiselle puolelle :). Tällä hetkellä kirjoittelen tätä postausta klo 17.00 aikoihin Hiltonin Executive Loungesta ”tee-aikaan” :). Lounge on 37. kerroksessa, joten hakeuduin tietysti suuren ikkunan viereen. Allani avautuu valtava kaupunkinäkymä ja upea vuorijonon siluetti, jonka taakse aurinko on laskemassa. En haluaisi olla tällä hetkellä missään muualla.
Olimme melko väsyneitä saapuessamme eilen hotellille, sillä lentokoneessa ei tullut nukuttua kauheasti. Tästä huolimatta on pakko myöntää, että pääsin huomaamaan valtavan eron väsymyksen tasossa businessluokan ja economyn välillä. Economylennon jälkeen viime vuonna olin aivan puolikuollut. Koko ensimmäinen päivä oli aivan kamala. Nyt jaksoin heilua kaupungilla iltaan asti ilman suurempaa väsymystä :). Sain myös ne kaksi asiaa, jotka ehdottomasti halusin ensimmäisenä päivänä: Tendon Tenya -ketjun tempuraa ja Krispy Kreme -donitsiketjun donitsin :D. En siis paljoa pyytänyt ;).
Kakiage Tendon -annos ei näytä hääppöiseltä, mutta se on yksi parhaista ruoista, mitä olen koskaan syönyt 🙂
Saimme upean hotellihuoneen 21. kerroksesta, joten näköalat ovat melko hulppeat, kuten Instan kuvista näkee. Ainoa syy, jonka takia kuvien perusteella ei näytä siltä, että olisimme korkealla johtuu siitä, että monet viereiset pilvenpiirtäjät ovat arviolta 50.-kerroksisia :P.
Näkymä huoneemme ikkunasta
Kävimme tänään Harajukussa ja Shibuyassa ottamassa pientä shokkihoitoa. Pitihän sitä heti mennä niille alueille, joissa on eniten ihmisiä, jotta totumme tähän väenpaljouteen nopeasti. Kävimme myös ”halvalla” lounaalla :P. Matkabloggaajakaverini Veera Bianca oli suositellut 2 Rooms Bar and Grilliä hienojen näköalojen ja hyvien cocktailien vuoksi. Meillä oli myös nälkä, joten päätimme mennä sinne lounaalle. Tiesin vain, että se on ilmeisesti jossain Harajukussa tai sen lähellä, joten kuvittelin, että kyseessä on sellainen boheemi / rento paikka, jossa tarjoillaan hampurilaisia ja drinkkejä yms. Tämä mielikuva tuli siitä, että Harajukun alue on yleisesti ottaen rentoa. Erehdyin kuitenkin pahan kerran. Saavuimme kerrostalon 5. kerrokseen ja hienostuneet vastaanottovirkailijat kysyivät heti, minne haluaisimme istumaan. Oli kylmää ja tuulista, joten he suosittelivat jättämään upean terassin väliin ja siirtymään suoraan ravintolan puolelle. Kun meidät saatettiin pöytään, takit vietiin narikkaan ja lautasliinat aseteltiin syliin (ja autettiin tietysti tuolien kanssa), tajusimme olevamme ”hieman” hienommassa ravintolassa. Mistä tiedät olevasi alipukeutunut? Siitä, että tarjoilijoilla ja jopa kokeilla on hienommat vaatteet kuin sinulla :P. Ajattelin, että ”tästä lounaasta tulee kallis keikka”, mutta toisaalta mietin, ettei se nyt ole niin kamala juttu. Tilasimme halvemmasta päästä olevat kala-annokset (pienet, fine dining -annokset), vissyä ja yhden drinkin. Loppuhinnaksi tuli yli 80€! Viimeksi söimme kaksi viikkoa Tokiossa noin 600 eurolla, joten tuo oli hieman ylihinnoiteltua meille. Ruoka ei edes ollut mitenkään erikoista. No, hauska kokemus ja tarina siitä tuli… ja opinpahan tarkistamaan asiat etukäteen ;).
Punanapsijaa
Nyt on koko päivä kierrelty kaupungilla, joten otamme vähän aikaa rennosti ja lähdemme syömään jotain hyvää… ja halpaa tällä kertaa. Onko kenelläkään teistä käynyt mokaa ravintolan hintatason suhteen, yläkanttiin siis? Lähdittekö pois noloina, raotitteko lompakkoanne kaikesta huolimatta vai jouduitteko tiskaamaan :)?
Ps. Tokio-postauksillani ei ole varsinaista teemaa ainakaan näin alustavasti vaan keskityn enemmänkin päiväkirjamaisiin juttuihin. En ole toiminut näin aiemmin, joten arvostaisin mielipiteitänne tällaisista postauksista. Ovatko nämä tylsiä? Kiinnostavia? Lisää tällaisia? Vai ei enää ollenkaan :P? Kertokaa vapaasti, jotta voin tarjota teille mahdollisimman mielenkiintoista luettavaa jatkossakin. Kertokaa muutenkin jos teitä kiinnostaa joku tietty asia Japanissa, jolloin voin ehkä kirjoittaa siitä :).
Kello on kohta jo 00.00, kun viimeistelen tätä postausta hotellihuoneessamme. Nyt on aika mennä nukkumaan, jotta jaksaa herätä taas aikaisin aamulla :). Hyvää yötä jo Suomeenkin! Me aloitamme nukkumisen täällä ja siirrämme sen tehtävän teille joskus seitsemän tunnin päästä :P.
6 kommenttia
Hei!
Mun mielestä tämmöiset päiväkirjamaiset jutut on kyllä kivoja (ja heti nousee mieleen ajatus, miksei itse ole piiiitkään aikaan moisia tehnyt?)! Välittyy tunnelmat tuoreeltaan ja ohan näin helpompi kuvailla omia ajatuksiaa ja tekemisiään kun ne on siinä ihan juuri tapahtuneet. Sitten niihin muunlaisiin kirjoituksiin voi panostaa ajan kanssa 🙂
Itselläni on käynyt moka Bangkokissa ravintolan kanssa, mutta se oli oma vika kun jouduin huijatuksi kaverin kanssa. Missään ei näkynyt ruokalistoja, joten me vaan tilattiin kaikkea hyvää kun ajattelimme, ettei tämä nyt niin kallista ole. Sitten tuli lasku pöytään ja se olikin 100 e… Hahhaha, sanoinkuvaamaton fiilis! Maksettiin ja luikittiin pois. Emme olleet kyllä ainoat valkoiset jotka äimistyneinä maksoivat ruokia eli paikka oli selkeästi sellainen turistin kusetus-mesta. Mut oli hienoo maksaa pelkästään keitetystä riisistä 5 e…
Kyllä tuosta aina oppii! 😀
Kiitos, että jaksoit vastata ja kertoa oman mielipiteesi :)! Kiva kuulla, että tällaiselle löytyy kannatusta, sillä olet mielestäni oikeassa, että tunnelma välittyy parhaiten näin :).
Auts :/. Tuo kusetushommahan on sitten jo ihan oma asiansa. Se on omaa tyhmyyttä, jos tekee niin kuin itse tein, mutta turistihuijaukset yms. voivat olla joskus vaikka kuinka ”hyvin tehtyjä”, joten siitä on turha syyttää itseään. Hyvä, että selvisitte vielä ”kohtalaisella” hinnalla eikä millään ”viisi tonnia nyt ja heti” :). Mutta tosiaan kyllähän noista oppii. Ei itsekään olisi tehnyt mieli maksaa suupalasta 40 euroa, mutta ei voi minkään :P. Varmaankin kiva paikka, jos rahalla ei ole merkitystä, mutta kun itselleni on 😛
Tykkään päiväkirjamaisuudesta! Pääsee paljon paremmin mukaan teidän fiiliksiin tuoreeltaan. Vähän kuin instasta seuraa kuvina ja sitten blogi tuo lihaa kuvien ympärille.
Budapestissa mentiin ekana iltana syömään älyttömän nälkäisinä ekaan paikkaan, mikä tuli vastaan. Tilasin gulassia, jota mainostettiin ulkona kyltissä noin viiden euron hintaan. Sain pöytään jonkinlaista ohraa ja lihakastiketta, joka maistui noh, kotiruoalle. Ajattelin, että aha ok, ja vatsan kurniessa söin. Laskun tullessa annos maksoi jotain 17 euroa ja ihmettelin sitä tarjoilijalta. Hän sitten selitti, että olisi pitänyt tilata gulass soup, jos olisi halunnut keittoa (minkä siis itse miellän gulassiksi) ja että tämä gulass oli juuri tätä lihakastiketta ja eri hintaista. Vähän jäi kusetuksen makua ja muutenkin annos oli unkarilaiseen tasoon kallis laatuun nähden. Ei onneksi kuitenkaan isommasta rahamäärästä ollut kyse. 😀
Hienoa, kiitos mielipiteestä :)! Tuo on todella hyvin sanottu ja siihen itse asiassa pyrinkin, että blogi täydentää Instaa :).
Tuollainen kuulostaa kyllä hieman kusetukselta :/. Sitäkin suuremmalla syyllä, että Budapestin kaltaisessa turistikaupungissa tiedetään, mitä asiakas tarkoittaa gulassilla. Eli pelisilmääkin olisi pitänyt olla (jos ei olisi kusettanut). Onneksi selvisit kuitenkin kohtuullisella hinnalla, vaikka se olikin jotain ihan muuta kuin piti :). Kiitos kommentista!
Komppaan! Päiväkirjat on just parhaita 🙂 Ihan huippua lukea näitä juttuja missä kaikki on loistavasti mutta käy hauskoja kämmejä. Mahtavaa ettette haluaisi olla juuri nyt missään muualla. Odotellessa teidän lentokokemuksia ja hotelliarvosteluja ^^
Hienoa, kiitos tiedosta :)! Näinhän niiden asioiden pitääkin mennä :P. Usko pois, Japanissa niitä kämmejä tapahtuu liiankin helposti xD. Mutta kiva, että pystyn välittämään tunnelmaa myös ruudun sille puolelle. Lento ja hotellijutut taitavat jäädä näillä näkymin siihen, kun palaan kotiin, mutta jossain vaiheessa teen postaukset aivan varmasti ;).