Huhtikuun Berliinin reissullamme ehdimme käymään neljässä keskenään hyvin erilaisessa ravintolassa, joista kolme oli kertomisen arvoisia tavalla tai toisella. Kaikki näistä kolmesta oli Waldorf Astorian Conciergen suosittelemia meidän toiveidemme pohjalta. Oli virkistävää saada hotellilta näin erilaisia suosituksia, ja vielä onnistuneita sellaisia. Olen laittanut ravintolat pelkkään aikajärjestykseen, en paremmuusjärjestykseen. Jokainen näistä oli kävelyetäisyyden päässä hotellilta.
Pyysimme suosittelemaan paikkaa, josta saa hyviä schnitzeleitä ja sellaisen myös saimme. Paikka oli sisustukseltaan melko boheemi ja melutaso oli melko korkea, joten tämä ei ole välttämättä sellainen paikka, jonne kannattaa tulla treffeille, mutta hinta-laatu -suhde oli kohdallaan.
Kaiverreltu pöytä oli kuin pulpetit ala-asteella. Ehkä siksi paikka on opiskelijoiden suosiossa.
Toisena iltana halusimme syömään japanilaista ruokaa, joten saimme suosituksen läheisestä izakayasta (joita rakastamme Japanissa). Ravintola vaikutti erittäin suositulta, mutta concierge sai meille pöydän varattua ongelmitta. Tämäkään ei ollut sieltä rauhallisimmasta päästä, mutta ainakin Kuchi sopii mainiosti kaveriporukan illanviettoon. Ruokia oli moneen lähtöön ja valikoima oli mielestäni laadukas. Kaikki ruoka oli hyvää ”tempuraa” lukuunottamatta, sillä omasta mielestäni se ei muistuttanut lainkaan tempuraa. Tempurataikinan kuuluisi olla kevyen tuntuista ja rapeaa, mutta tämä oli pelkästään vettyneen tuntuista, rasvaista taikinaa, joten jätin kyseisen annoksen syömättä. Kaikkea muuta kannattaa kuitenkin maistella.
Viimeisenä iltana halusimme syödä pizzaa tai pastaa, joten meidät ohjattiin Adnaniin, jossa oli todella italialainen tarjoilumeininki – hyvällä tavalla. Oma tarjoilijamme osoittautui aikamoiseksi naistenmieheksi, kun hän ”yritti iskeä” puolivuotiasta veljentytärtäni jo heti alussa. Onneksi veljeni ei sattunut kuulemaan kommentteja sillä hetkellä, sillä hän ei olisi ehkä suhtautunut niihin yhtä huvittuneena kuin me muut. Palvelu oli lämmintä, tunnelma oli mukava ja ympäristö oli samaan aikaan hieman hienostuneemman puoleinen, mutta silti rento. Teimme virheen ja otimme alkupalaksi kaksi vitello tonnato -annosta kuudelle hengelle, sillä vaikka ne olivat hyviä, ne olivat aivan liian suuria, kuten pizzatkin. Suosittelen tilaamaan tässä paikassa yhden pizzan jaettavaksi kahdelle ihmiselle, sillä koko seurueellamme oli aikamoisia vaikeuksia saada koko annos alas. Puolivälissä olin aivan täynnä ja 2/3 syötyäni lopetin, koska olin jo aivan tuskaisessa olotilassa… en tiedä, miksi sitä pitää joskus vain ahtaa, vaikkei jaksakaan enää. Pizzat eivät olleet mitään tajunnanräjäyttäviä, mutta hyviä kuitenkin, eli lähdimme tyytyväisinä ulos ravintolasta.
Kookas pizza
Hieman perspektiiviä kokoon
Lähtiessämme paikka oli kuitenkin jo lähes täynnä
Yksikään näistä ravintoloista ei ollut mikään huippu, mitä voisin suositella varauksetta. Kuitenkin nämä ovat hyviä vaihtoehtoja, jos sattuu olemaan tällä alueella etsimässä ruokapaikkaa. Näiden takia ei kuitenkaan kannata lähteä kaupungin toiselta puolelta asti. Valitettavasti vielä minulla ei ole antaa mitään huippusuosituksia, koska aikamme Berliinissä ja ravintoloissa oli melko rajallista, mutta toivon mukaan elokuussa saan teille jotain parempia suosituksia, sillä lähdemme matkaan kahden ruokaintoilijan kanssa. Ruoka tulee siis olemaan ykkösenä listallamme. Tai no, ei sitä voi sanoa listaksi, jos muuta ei lähdetä hakemaan kuin ruokaa ja juomaa.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani tai lisää minut Snapchatissa nimellä ”EscapeMundane”. Arvostan jokaista tykkäystä ja seuraajaa, joten kiitos jo etukäteen :)!