Viiden tähden paratiisi – Ritz-Carlton Okinawa

*Valokuva saatu Ritz-Carltonilta

Milloin: Lokakuu 2016

Missä: Okinawa, Japani

Oleskelun kesto: 7 yötä

Varattu huone: Premier Deluxe Room

Hinta per yö: 57 000 yen (noin 490€ sen hetken vaihtokurssilla)

Matkakumppani: Vaimoni

Asiakkuustaso / Yhteistyö: Ritz-Carlton Rewards Gold / Yhteistyö (saapumisen jälkeen)

Kun suunnittelin tulevaa häämatkaamme aiemmin tänä vuonna, halusin keksiä keinon yhdistää kaupunki- ja rantaelämän. Suosikkikaupunkimme Tokio tarjosi shoppailua, suuria väkijoukkoja ja neonvaloja, mutta Okinawa antoi vastapainoksi rentoutumista, auringonlaskuja, rantoja ja lämpöä. Yleensäkin matkustamme tasokkaasti ihan tavallisillakin reissuilla, mutta häämatkan ollessa kyseessä minun oli pakko keksiä jotain entistä parempaa. Tästä syystä päädyin valitsemaan saaren ehdottomasti parhaan hotellin, eli Ritz-Carlton Okinawan.

Haluan mainita, että yhteistyöstä ei oltu sovittu vielä saapumisvaiheessa, joten menimme hotelliin omalla rahalla. Viikon aikana saimme kuitenkin sovittua yhteistyön, mikä oli yhtään vähättelemättä upea saavutus omalla blogiurallani, joten toivottavasti tämä avaa ovia muihinkin suuremman luokan yhteistöihin jatkossa.

MIKÄ RITZ-CARLTON OIKEIN ON?

Tämä sattuu olemaan ensimmäinen Ritz-Carlton hotelliketjun hotelli, jossa olen yöpynyt, joten haluan kertoa hieman kyseisestä ketjusta ennen kuin siirryn itse hotelliarvosteluun. Ritz-Carlton hotellit kuuluvat Marriott hotelliperheeseen, kuten nykyään myös SPG-hotelleihin hiljattain tapahtuneen fuusion myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi käyttää esimerkiksi Marriott asiakkuustasoaan hyväksi Ritz-Carltoneissa ja päinvastoin.

Ritz-Carltonia pidetään yhtenä maailman parhaista luksushotelliketjuista, mikä on varmaankin syy sille, että Ritz-Carltonin nimi esiintyy usein esimerkiksi elokuvissa, kirjoissa ja muussa viihteessä (esim. Cheek mainitsi Ritz-Carltonin ”Timantit on ikuisia” biisissään). Jo pelkkä Ritz-Carlton brändin asiakaspalvelu on niin legendaarinen majoitusalalla, että aiheesta on kirjoitettu kirjoja ja monet ovat yrittäneet matkia tätä omissa yrityksissään.

”We are ladies and gentlemen serving ladies and gentlemen” on tärkeä motto Ritz-Carltonissa. Tämä tarkoittaa periaatteessa erinomaista asiakaspalvelua kaikille vieraille, jotka yöpyvät hotelleissa tai vierailevat hotellin ravintoloissa ja käyttävät sen palveluita. Tarkoituksena on, että henkilökunnan pitäisi tietää asiakkaan toiveet ja halut ennen kuin tämä tietää niitä itsekään.

*Kuva saatu Ritz-Carltonilta

Yksi Ritz-Carlton hotelliketjun mielenkiintoisimmista säännöistä on ”2 000 dollarin sääntö”. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella työntekijällä on valtuudet käyttää 2 000 dollariin asti rahaa per asiakas per päivä sen varmistamiseen, että yöpyminen on varmasti ikimuistoinen. Jotkut ovat ymmärtäneet tämän väärin ja luulleet, että kyseisiä rahoja käytetään ainoastaan virheiden korjaamiseen, mutta oikeasti rahat saa käyttää vaikkapa siihen, että asiakasta ilahdutetaan muuten vain. Tämä ei tietenkään tarkoita, että tällaisia summia käytettäisiin usein (lukemani mukaan työntekijät saavat jopa ylittää tuon 2 000 dollarin rajan pyytämättä siihen lupaa), mutta työntekijöillä on silti tämä mahdollisuus käytettävissään.

Luin eräästä ”2 000 dollarin” tapauksesta, jossa Ritz-Carltonin työntekijä sattui kuulemaan asiakkaiden keskustelunpätkän illallisella. Mies sanoi pyörätuolissa istuvalle vaimolleen, että olisi upeaa, jos hän voisi viedä tämän rannalle, mutta valitettavasti se ei ollut mahdollista, koska alueelle ei päässyt pyörätuolilla. Työntekijät halusivat yllättää asiakkaansa rakentamalla rampin ja tarvittavan pääsyn rannalle. Lisäksi he järjestivät vielä yllätysillallisen heille seuraavaksi illaksi kyseisellä rannalla. Hotellinjohtaja sai tietää tästä vasta jälkikäteen, koska kyseinen teko ei vaatinut minkäänlaista erityislupaa esimiehiltä. Tämä on kenties epätavallisen upea esimerkki, mutta se vain osoittaa kuinka paljon hotellit ovat valmiita näkemään vaivaa asiakkaidensa eteen.

Tämä sääntö voi kuulostaa hieman oudolta bisnesnäkökulmasta, mutta he ovat itse asiassa laskeneet, kuinka paljon vakioasiakas käyttää rahaa Ritz-Carltonin hotelleissa elämänsä aikana, joten he tietävät saavansa rahat takaisin, vaikka he käyttäisivätkin pari tuhatta dollaria asiakkaan tyytyväisenä pitämiseen.

Jos haluat lukea lisää tällaisesta Ritz-Carltonin lähestymistavasta, löydät tietoja englanniksi täältä ja täältä.

Kaiken kaikkiaan, jos arvostat hyvää asiakaspalvelua, Ritz-Carlton on aina varma valinta, olitpa sitten missä päin maailmaa tahansa. Koettuani millainen Ritz-Carlton Okinawa oikein on, aloin välittömästi etsimään muita kaupunkeja ja maita, mistä näitä hotelleja löytyy, jotta voin vierailla niissäkin. Toivottavasti pääsen yöpymään mahdollisimman moneen Ritz-Carltonin hotelliin lähitulevaisuudessa, jotta voin kirjoittaa niistä entistä enemmän blogiini ja tutustua tähän brändiin tarkemminkin.

SAAPUMINEN

Lensimme 2,5 tunnin matkan Tokion suurkaupungin hälinästä Okinawan Nahan lentokentälle Japan Airlinesin siivin. Olisimme voineet jatkaa kentältä taksilla tai bussilla Ritz-Carlton Okinawaan, mutta nuo vaihtoehdot eivät kiinnostaneet minua, koska halusin saapua perille tyylillä, kun kerta sellaiseen hotelliin oltiin menossa vielä häämatkallamme. Tästä syystä tilasin ennakkoon hotellilta yksityisauton ja kuljettajan, joka haki meidät suoraan kentältä. Tästä kuljetusmahdollisuudesta tulee lisää tietoa toiseen postaukseen.

*Kuva saatu Ritz-Carltonilta

*Kuva saatu Ritz-Carltonilta

Ajomatka hotellille ei ollut mitenkään erityinen, koska kuljimme enimmäkseen moottoritietä pitkin emmekä näin ollen päässeet näkemään kuin vilahduksia hienoista maisemista, joita saarella on tarjota. Viimeiset 15 minuuttia automatkasta taittui kuitenkin moottoritien sijaan pienempää rannan vieressä kulkevaa tietä pitkin. Tällä tiellä pääsimme vihdoin näkemään hieman sitä paratiisia, minkä takia olimme tulleetkin juuri Okinawalle. Kirkkaan turkoosi meri välkehteli iltapäivän auringossa aivan palmuin reunustetun autotien alapuolella. Saavuttuamme sen mäen juurelle, missä hotellimme sijaitsi, maisema muuttui entistä huolitellummaksi. Ylöspäin suuntaava tie vei ainoastaan Marriott- ja Ritz-Carlton-hotellien lisäksi hienolle golfkentälle, joten reitistä selvästikin pidettiin huolta.

Hotellin pääovi

Linnamainen hotellirakennus sijaitsee mäen päällä, jota ympäröi kaunis golfkenttä, alapuolella oleva meri ja takana kohoavat vuoret. Automme saapui pienelle, pyöreälle sisäpihalle, johon ajetaan muurien keskellä olevasta portista, jonka molemmilla puolilla on okinawalaiset leijonapatsaat, joita näkee kaikkialla ympäri saarta. Hassua on, että ostimme tällaiset matkamuistoleijonat edellisellä Tokion reissullamme tietämättä silloin, että olemme tulossa leijonien synnyinsijoille häämatkallamme, joten niillä on meille erityinen merkitys.

Auton pysähtyessä Ritz-Carlton Okinawan etuovella hotellin työntekijät saapuivat välittömästi ottamaan matkatavaramme, avaamaan auton ovet ja tervehtimään meitä. Astuimme ulos ilmastoidusta autosta, jolloin vastaan löi Okinawan kostea ja kuuma tropiikin ilmasto. Jep, tässä vaiheessa pitkät housut olivat liikaa.

Kyseessä oli ensimmäinen vierailumme Ritz-Carltonissa, joten en tiennyt, mitä odottaa, mutta olin hieman yllättynyt työntekijöiden vaatteiden suhteen. Odotin näkeväni mustiin pukuihin ja silinterihattuihin pukeutuneita herrasmiehiä, mutta heillä olikin hieman rennommat housut ja ”Havaiji-paidat”. Tämä on kuitenkin vain hyvä asia, koska asu sopii hienosti hotellin rennompaan saari-ilmapiiriin, minkä lisäksi kukaan ei taida selvitä puku päällä tuossa ilmastossa.

Meidät saatettiin korkean pääaulan läpi pienemmälle vastaanottoalueelle, jossa saimme istua alas sohville samalla, kun meille tuotiin paikallisia virvokkeita ja kosteita pyyhkeitä, joilla saimme hieman virkistäytyä ennen sisäänkirjautumista. Silmäni vaelsivat ympäri huonetta ja yrittivät ahmia kaikkia yksityiskohtia ja hotellin kauneutta. Hotelli huokui samaan aikaan hillityn ylellistä ja rentoa tunnelmaa, mikä on suorastaan täydellinen yhdistelmä. Oli selvää, että kyseisestä vierailusta tulisi ikimuistoinen.

Apulaishuonevastaava Akiko kertoi meille ravintoloista, kuntosalista, uima-altaasta, kylpylästä ja kaikesta, mitä hotellin alueelta löytyy (lista on melko pitkä). Tämän jälkeen hän hoiti pakolliset sisäänkirjautumisasiat, jotka oli nopeasti ohi. Kun kaikki oli kunnossa, hän otti laukkumme ja alkoi johtaa meitä hisseille. Kuljimme rauhallista käytävää pitkin, minkä molemmat lasiseinät oltiin avattu, jolloin näimme esteettömästi molemmilla puolilla kulkevan matalan vesialtaan. Vasemmalle puolelle katsoessa näki merelle asti koko hotellikompleksin läpi ja oikealla puolella oli matala muuri ja trooppisia kasveja. Trooppisen luonnon äänet ympärillämme olivat jotain sellaista, mitä emme olleet ennen kokeneet, joten ihmetyksen aiheita oli monenlaisia. Meidät vietiin viidenteen kerrokseen hissillä (jota ei muuten tarvinnut kertaakaan odotella vierailun aikana) ja sitten huoneeseemme, joka sijaitsi aivan käytävän päässä.

Kun saavuimme huoneeseen, Akiko näytti meille, miten kaikki toimii ja mistä kaikki löytyy. Hän myös kertoi, että iPodilla varustettu huoneen musiikkisoitin sisälsi jazz-soittolistoja, jos vaikka haluaisimme hieman rentoutua kuunnellen sellaista. Hänen lähdettyään huomasimme, että meille oli järjestetty yllätys häämatkamme kunniaksi, eli trooppisia hedelmiä ja hyvää Perrier-Jouet samppanjaa, johon tykästyin kovastikin matkan aikana. Jääkylmä samppanja poksahti auki juuri sopivaan aikaan, sillä aurinko oli juuri laskemassa. Siirryimme lasiemme kera omalle parvekkeellemme ihailemaan tuota värikästä, henkeäsalpaavan kaunista taideteosta. Instagramissa minua seuraavat ovat varmasti nähneetkin kyseisen violetinsävyisen kuvan tuosta ensimmäisestä auringonlaskustamme Okinawalla. Tässä vaiheessa hymy oli hyvinkin herkässä, sillä tämä osuus häämatkastamme ei olisi voinut saada parempaa alkua. Olimme vasta saapuneet, mutta saari näytti meille jo parhaita puoliaan.

YLEISTÄ TIETOA RITZ-CARLTON OKINAWASTA

Hotelli saattaa vaikuttaa aluksi hieman sekavalta kompleksilta, kun sinne saapuu, joten yritän hieman auttaa ymmärtämään sitä paremmin. Hotellin päärakennus koostuu seitsemästä kerroksesta. Aula, vastaanottoalue, Lobby Lounge ja ravintolat löytyvät kolmannesta kerroksesta, eli pääkerroksesta. Kolmoskerroksen keskellä on matala vesiaihe, joka näyttää uima-altaalta. Tämän vesiaiheen keskellä kulkee kiviset kävelyreitit ja vesiaiheen sivuilla on varsinaiset rakennukset, kuten ravintolat.

Kolmannessa kerroksessa on kaksi erillistä terassia, joista toinen on Gusuku-ravintolan ulkopuolella ja toinen sijaitsee Lobby Loungessa, jossa voi nauttia ruoasta ja esimerkiksi iltapäiväteestä. Uima-allas löytyy ensimmäisestä kerroksesta ja baari neljännestä.

Yritän estää tämän blogipostauksen paisumisen, joten kirjoitan ruoasta, palvelusta ja muista asioista erillisen postauksen tai useampia sellaisia. Ritz-Carlton Okinawa on niin upea hotelli, että on parempi pilkkoa postaukset pienempiin osiin, jotta saan kerrottua kaikesta tarpeellisesta.

Tässä on kuitenkin pieni lista siitä, mitä Ritz-Carlton Okinawa tarjoaa:

• Kuljetuspalvelu lähistön ravintoloihin, kauppoihin ja rannalle
• Fantastinen ESPA-kylpylä, jonka takia monet päätyvät juuri tähän hotelliin
• Golfkenttä
• 1 baari
• 3 ravintolaa
• 2 loungea / kahvilaa
• 1 putiikki
• Uima-allas
• Yksityinen uimaranta

HUONEEMME

58 neliön Premier Deluxe –huoneemme kuuluu hotellihuoneiden keskikategoriaan, eli alapuolella on kaksi alempaa huoneluokkaa ja yläpuolelta löytyy Cabana-huoneluokka ja kaksi upeaa sviittiä. Huoneestamme oli esteetön näkymä kolmeen ilmansuuntaan – merelle, Nagon kaupunkiin ja kukkuloille / golfkentälle, jotka sijaitsivat hotellin takana.

Aloitetaan huoneen esittely sängystä. Se oli kirjaimellisesti suurin sänky, jossa olen koskaan nukkunut – 2,24 metriä leveä! Esimerkiksi herätessäni ensimmäisenä yönä ajattelin, että olen liian kaukana Tiiasta, joten ehkäpä pitäisi siirtyä hieman lähemmäksi… mutta hylkäsin tuon ajatuksen, sillä noin pitkän matkan siirtyminen olisi ollut aivan liian vaivalloista – laiska mies. Sänky oli kaikin tavoin erinomainen – ei liian pehmeä (vihaan pehmeitä sänkyjä) eikä liian kova.

Huoneessa oli eräs ominaisuus, jonka huolisin mielelläni myös omaan asuntoomme, eli sähköisesti toimivat verhot. Kaikissa ikkunoissa oli läpikuultavat verhot, jotka antoivat hieman näkösuojaa, mutta niiden lisäksi käytössä oli myös pimennysverhot, joille olikin tarvetta aamuisin, kun aurinko nousi aikaisin. Verhoja pystyi käyttämään helposti sängyn vieressä olevista hallintalaitteista käsin, joten oli mahtavaa herätä aamulla ja avata verhot nousematta sängystä – merinäköala käden ulottuvilla. Verhot avautuivat myös automaattisesti joka kerta, kun saavuimme takaisin huoneeseen oltuamme pidempään ulkona, mutten tiedä tarkalleen, miten tuo automatiikka oli hoidettu.

Huoneestamme löytyi myös ruokailupöytä, sohva, nojatuoli ja tietysti TV. Ainoa puuttuva asia oli maksukanavat, joista tykkään silloin tällöin tilailla elokuvia iltaisin, kun haluamme vain rentoutua huoneessa. Tämä tuntuu kuitenkin olevan normi Japanissa, koska tähän mennessä en ole vielä yöpynyt hotellissa, jossa tällaista palvelua edes olisi. Pyysin respasta DVD-soitinta mukana tuomaamme Big Bang Theory DVD:tä varten, jolloin työntekijä toi sen pikaisesti huoneeseemme ilman mitään veloituksia – ja vieläpä sanoi suomalaisittain ”kiitos”!

Bluetoothilla varustettu radio ja iPod, joka sisälsi jazz-soittolistoja

Yövyimme ensi kertaa tropiikissa, mutta moni siellä käynyt tietää varmasti, että ilmastointi on ehdoton kyseisissä lämpötiloissa. Ritz-Carlton Okinawassa oli ehkä paras huonekohtainen ilmastointi, johon olen törmännyt matkoillani, sillä se oikeasti totteli käskyjä. Useimpien hotellien ilmastointi antaa ymmärtää, että sitä voi säädellä, mutta totuus on, että mikään ei muutu, vaikka nuppeja vääntelisi kuinka. Ritzissä huone pysyi ihanan viileänä koko päivän ajan. Huoneessa oli lisäksi ilmankuivain, joka varmisti, että kosteuskaan ei häirinnyt – vierailumme aikana ulkoilman kosteus oli yli 90%. Mitä tulee teknologiaan, myös hotellin netti toimii hienosti. Pystyin katsomaan YouTubea ongelmitta eikä netti hidastellut muissakaan tehtävissä, joten hotellissa pystyy tarvittaessa tekemään töitäkin, vaikkakin tuollaisessa paikassa töitä ei pitäisi ajatellakaan.

Huone pidettiin äärimmäisen siistinä koko vierailumme ajan, mikä on tietysti todella tärkeää meille, sillä olemme hyvin vaativia siisteyden suhteen. Pidän 5 tähden hotelleissa erityisesti turndown-servicestä, jonka avulla huone laitetaan ”nukkumiskuntoon” iltaisin. Lyhyesti sanottuna henkilökunta laittaa sängyn molemmille puolille pienet pyyhkeet lattialle kylpytohveleiden kera, sulkee verhot, himmentää valoja, siistii huonetta, täyttää mahdollisesti käytetyt hygieniatuotteet (shampoot yms.) ja tuo vesipullot yöpöydille. Tämän normaalin turndownin lisäksi Ritz-Carlton Okinawa –hotellissa huoneeseen tuodaan myös pienet karkit ja seuraavan päivän säätiedotus paperisena versiona, mikä oli hauska lisä.

Yleensä en koskaan osta mitään hotellien ylihinnoitelluista minibaareista, mutta yllätyin positiivisesti, kun huomasin, että Ritz-Carlton Okinawan hinnat olivat järkevät. Tuotteet eivät maksaneet paljoa enempää kuin paikallisessa ruokakaupassa, joten olisin hyvinkin voinut ostaakin jotain minibaarista. Jääkaappi on tarpeeksi iso myös omille juomille, jos tykkää mieluummin täyttää sen niillä, kuten me (esimerkiksi paikallisella ananasmehulla tai Orion-oluella).

KYLPYHUONE

Meille kylpyhuone on aina yksi tärkeimmistä asioista hotellihuoneessa, joten voin onnekseni sanoa, ettemme todellakaan pettyneet siihenkään osuuteen Ritz-Carlton Okinawassa. Käsittääkseni kaikkien huoneluokkien kylpyhuoneet ovat samanlaisia ja –kokoisia (paitsi sviiteissä ja Cabanoissa).

Japanilaisessa hotellihuoneessa pitää tietenkin olla huipputeknologialla varustettu TOTO-pönttö, jossa on kaikenlaisia toimintoja lämmitetystä renkaasta erilaisiin pesuvaihtoehtoihin (jopa sykkiviin sellaisiin). Tässä hotellihuoneessa pöntöt olivat jopa kehittyneempiä kuin mihin olen yleensä tottunut, sillä pönttö veti itsensä aina, kun käyttäjä nousi ylös (siinä teille mielikuva, olkaa hyvät). Itse vessa on erotettu kylpyhuoneesta ja muusta huoneesta kahdella liukuovella, joten yksityisyyttäkin saa, vaikka toinen valmistautuisi lavuaarin ääressä.

Pidin siitä, että suihku oli sijoitettu omaan koppiinsa eikä jätetty avoimeksi. Näin ollen vesi pysyi suihkun sisällä (ei märkää kylpyhuoneen lattiaa, kuten monessa paikassa) eikä höyry päässyt huurustamaan peilejä. Vedenpainekin oli hyvä, joten suihkussa ei ollut mitään valittamista. Yleensä tämä on osuus, jossa monissa hotelleissa on parantamisen varaa, joten tähän tulee kiinnitettyä tavallista enemmän huomiota. Lisäksi myös suihkusta avautui upea näkymä merelle, mikä oli upeaa, kun kävi aamulla virkistävässä suihkussa ja pystyi samalla katselemaan nousevaa aurinkoa.

Kylpyhuoneessa oli kaksi lavuaaria ja tarpeeksi laskutilaa molemmille, mikä helpotti erityisesti aamuista valmistautumista. Ritz-Carlton Okinawa on varmistanut, että asiakkailla on kaikki tarvittava – huoneesta löytyy mm. Aspreyn shampoota, hoitoainetta, suihkugeeliä ja erityiskylpysuolaa, ja ammeessa oli jopa irrotettava tyyny rentoihin kylpyhetkiin. Muutenkin kylpyammeen näkymät olivat kenties koko huoneen parhaat. Golfkentän yli lahdelle ulottuva näkymä on vain aivan mieletön. Ammeesta käsin voi jopa katsella tähtiä öisin, minkä lisäksi se oli tarpeeksi iso kahdelle ihmiselle, joten kaikki oli täydellistä. Siinä kelpasi juoda samppanjaa ja ottaa rennosti iltaisin.

Hygieniatuotteet löytyvät upotettuina laatikkoon, jossa on paikat kaikelle millin tarkuudella

Tietenkään mikään viiden tähden hotelli ei olisi täydellinen ilman muhkeita kylpytakkeja, kylpytossuja ja jopa pyjamoita, mitkä löytyvät huoneesta.

YHTEENVETO

Kuten näet, minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Ritz-Carlton Okinawasta, vaikka sitä kuinka etsisi. Se ei kuitenkaan ole yllättävää, kun huomioi sen, että Ritz-Carltonit ovat kuuluisia luksushotelleistaan ja upeasta asiakaspalvelustaan, minkä lisäksi Japani sattuu olemaan asiakaspalvelun luvattu maa. Tämä oli paras tähänastisista hotellikokemuksistani missään päin maailmaa. Kuten sanoin aiemmin, en voinut kirjoittaa kaikkea tähän yhteen postaukseen, joten kirjoitan vielä ainakin yhden postauksen ruokapuolesta ja aamiaisesta, mutta kenties muutenkin itse hotellista.

Jos etsit rentouttavaa ja ennen kaikkea ylellistä kokemusta Okinawalla, tämä on oikea hotelli siihen. Mikään alueen hotelleista ei vedä vertoja Ritz-Carlton Okinawan asiakaspalvelulle, huoneille ja muulle tarjonnalle. Vaikka ympäristö ja itse hotelli ovat upeita, ne eivät olisi mitään ilman fantastista henkilökuntaa, joka piristää asiakkaiden päivää. Jos arvostat mahtavaa asiakaspalvelua, kuten me, kannattaa matkustaa tänne kokemaan se täysillä – Okinawan tyyliin.

Haluan kiittää kaikkia Ritz-Carlton Okinawan työntekijöitä siitä, että he tekivät häämatkastamme parhaan mahdollisen. Erityiset kiitokset Takao-sanille ja Yuka-sanille yhteistyön mahdollistamisesta. Tämä matka jää ikuisesti mieliimme ja palaamme varmasti katselemaan upeita auringonlaskuja heti kun mahdollista.

Kuulisin mielelläni mitä mieltä olet tästä hotellista tai itse Ritz-Carltonin brändistä. Oletko kenties yöpynyt sellaisessa jossain päin maailmaa? Kommentit ovat aina tervetulleita. Haluan mainita, että tämä hotelliarvostelu löytyi ensin englanninkielisestä Escape the Mundane -blogistani, jonne tulee muutenkin sellaisiakin postauksia, joita ei Pako Arjesta -blogissa nähdä, joten käyhän klikkailemassa sekin seurantaan, jos sellainen kuulostaa kiinnostavalta.

Kiitokset tietysti myös kauniille ja taitavalle vaimolleni suurimmasta osasta postauksen kuvista. Hänet löytää Instagramista nimellä @blackpluswhiteisgrey

Jos haluat nähdä enemmän kuin mitä blogissa näytetään, kannattaa laittaa Instagram ( @escapemundaneblog ) ja Facebook-sivu ( www.facebook.com/PakoArjesta ) seurantaan, sillä niissä kerrotaan ja näytetään asioita, mitä ei koskaan päädy blogiin asti (esimerkiksi muokkaamatonta videota hotellista heti sinne saavuttuani yms.).