Yhteistyössä Radisson Blu Plaza
Hotelli yleisesti
Kuten mainitsin jo aiemmassa postauksessani, vietimme Tiian kanssa tänä vuonna vuosipäiväämme Helsingissä. Tämän kunniaksi halusin viedä Tiian johonkin erityisen kivaan hotelliin varsinaisena vuosipäivänämme, joten otin yhteyttä rautatieaseman vieressä sijaitsevaan Radisson Blu Plaza -hotelliin. Tämä yhteistyöpostaus eroaa aiemmista siinä mielessä, että tällä kertaa maksoin huoneesta. Plaza ei voinut tarjota ilmaisyöpymistä, mutta sain kuitenkin Executive Business Class –huoneen selvästi alennettuun hintaan. En ollut aiemmin käynyt kyseisessä hotellissa, joten odotin vierailuamme innolla.
Hotelleissa pätee sama asia kuin kaikessa muussakin: ihmisillä on oma makunsa niiden suhteen. Kokemustemme perusteella bisneshotellit sopivat meille kaikkein parhaiten, mutta emme olleet yöpyneet kyseisen kategorian hotellissa Tokion matkan jälkeen. Oli siis todella virkistävää astua Plazan siistiin, moderniin ja ilmavaan aulaan, jossa oli tehokas, mutta ystävällinen ilmapiiri. Henkilökuntaa oli tarpeeksi, joten sisäänkirjautumiset yms. hoituivat nopeasti.
(Ottamamme kuvat on merkitty ”Pako Arjesta” -logolla. Muut kuvat on saatu hotellilta.)
Front office service manager (valitan, etten tiedä tarkkaa suomalaista versiota tuosta) Samuli vei meidät tutustumiskierrokselle saapuessamme hotellille. Tavallaan tuntui kuin olisimme kulkeneet asiantuntevan oppaan matkassa, sillä hän kertoi hotellin historiasta, arkkitehtuurista ja taiteesta mielenkiintoisesti ja osaavasti. Kiitos siis tästä.
Hotellin historialliset rakenteet on säilytetty tyylikkäästi, vaikka uudistuksiakin on tietysti täytynyt tehdä. Hotellikompleksi koostuu vanhasta kulmarakennuksesta, joka näkyy mm. tässä alla, ja uudesta, modernista lasijulkisivuisesta rakennuksesta. Uusi ja vanha puoli heijastuvat myös huoneissa moderneina ja klassisina versioina.
Vaikka hotelli onkin yllättävän suuri varsinkin Suomen mittakaavalla, kaikki tuntuu silti toimivalta ja selkeältä.
(Pahoittelen huonolaatuisia käytäväkuvia.)
Pidin todella paljon hotellin kekseliäästä tavasta merkitä hotellihuoneiden numerot lattiaan valojen avulla. Lisäksi käytävän valaisu spoteilla oli hauska yksityiskohta. Valaistut huonenumerot sisältävät myös käytännöllisen puolen. Niiden väri nimittäin muuttuu sen perusteella onko huone varattu, siivouksen tarpeessa, siivottu yms.
Pääsimme vilkaisemaan Samulin opastuksella myös hulppeaa kaksikerroksista Plaza Sviittiä (tekstin alla olevat kuvat), joka sisältää mm. oman saunan ja suuren pukeutumishuoneen. Hotellin kulmatornissa sijaitsevassa sviitissä kelpaisi viettää vaikkapa hääyötä.
Meidän huoneemme
Huoneemme sijaitsi vanhan puolen neljännessä kerroksessa sisäpihan puolella ja oli tyyliltään klassinen. Kuten yleensä, tässä vaiheessa on aika antaa puhevuoro Tiialle huone-esittelyn ajaksi :).
Kun hotellihuoneeseen astuessa vastassa on koko pitkän seinän mitalla ikkunoita ja niistä huoneeseen tulvivaa luonnonvaloa, olen myyty. Kun vielä peremmälle huoneeseen astuessa huomaa, kuinka avara ja kauniisti sisustettu se on kaiken valoisuuden lisäksi, on olemukseni yhtä hymyä ja innostusta. Tuollainen oli reaktioni, kun astuimme meille osoitettuun Executive Business Class –huoneeseen.
Jos ensimmäinen asia, jonka huoneessa näet, on Alvar Aallon vuonna 1933 Artekille suunnittelema 401 –nojatuoli, ei hotellihuone voi olla millään tapaa huono, eihän : ). Laadukas design nostaa aina hotellin statusta, ja erityisesti paikallisen maan muotoilun taidonnäytteet ovat oiva tapa saattaa tässä tapauksessa Suomi-designia myös ulkomaisten turistien tietoisuuteen.
Ulko-oven viereen sijoitettu kaapisto oli mukavan kokoinen, ja pidemmän aikaa hotellissa asustavat arvostavat varmasti kaapin tarjoamaa tilaa. Koska me vietimme hotellissa vain yhden yön, emme purkaneet tavaroitamme sen ihmeemmin pois laukuista.
Huoneessa oli pieni kahden hengen sohva sekä muotoilultaan kevyt, pyöreä sohvapöytä, jonka Archeus Oy on suunnitellut vartavasten Radisson Blulle. Pöydältä löytyi uusimmat numerot niin Voguesta, GQ:sta kuin Z Lifestyle –lehdestäkin. Tämä oli mukava yksityiskohta ja Vogueta tulikin selailtua, tosin sohvan sijaan istuskelin mieluummin mukavasti nojatuolissa.
Vuosipäivämme kunniaksi hotelli yllätti meidät iloisesti: huoneeseemme tuotiin tarjottimelle aseteltuja mansikoita sekä pullo kuohuvaa. Tästä pienestä eleestä tuli todella hyvä mieli, sillä se osoitti sen, että hotelli kuuntelee asiakkaitaan. Jerry oli nimittäin huonetta varatessaan maininnut ohimennen, että vietämme kyseisenä ajankohtana vuosipäiväämme.
Arvostan sitä erityisesti hotelleissa, kun asiakkaiden tärkeät hetket, kuten syntymä- ja vuosipäivät huomioidaan. Siispä kiitokset hotellille! -Jerry
Sänky petauksineen oli kuin pala taivasta; muhkea, lämmin ja kutsuva. Sängyn vierestä löytyi pieni esite, jossa kerrottiin mitä kaikkia hienouksia laadukkaan unen takaamiseksi oli tehty. Itse sänky oli esimerkiksi Finlayson Oy:n yksinoikeudella Suomen Radisson Blu Hotelleille suunnittelema ja valmistama Magic Dreams –sänky, jossa nukkujaa hyväilee yksilöllisesti mukautuva älypehmuste.
Tyynyinä oli unelman pehmeät untuvatyynyt, mutta halutessaan olisi vastaanottoon soittamalla saanut myös jonkin itselleen paremmin profiloidun tyynyn. Nukuimme sänkyyn valmiiksi pedatuilla tyynyillä, vaikka itse en ole koskaan ollut untuvatyynyjen ystävä. Ne ovat omaan makuuni liian upottavia, eivätkä tarjoa tarpeeksi tukea tällaiselle kylkinukkujalle. Jerryllä puolestaan on kotonakin untuvatyyny, joten hän oli enemmän kuin tyytyväinen kotioloja vastaavasta tyynykokemuksesta.
Myös peitot jatkoivat untuvalinjalla, ja kuten tyynyjenkin kohdalla, peitonkin olisi voinut vaihtaa johonkin enemmän itseään miellyttävään. Vilukissana muhkea ja lämmin untuvapeitto sopi minulle paremmin kuin hyvin, kun Jerry taas puolestaan valitteli aamulla, kuinka hän sai yön aikana olla vähän väliä potkimassa peittoa pois päältään. Kuumaveristen kannattaa siis varmastikin pyytää suosiolla jokin hieman kevyempi peitto itselleen : ). Peittovaihtoehtoja on jopa neljä erilaista, joten uskon, että jokainen löytää sieltä itselleen sopivimman.
Kuten kuvatekstissä mainitsenkin, mielestäni hotelli voisi kiinnittää enemmän huomiota sängyn puhtauteen kokonaisuutena. Lakanat yms. olivat kyllä puhtaita, mutta muussa osassa oli vielä parantamisen varaa. Ymmärtäisin likaisuuden, jos se ei näkyisi asiakkaalle (tietysti ainahan puhtaus on hyvä asia, vaikkei se näkyisikään), mutta tässä tapauksessa kyseinen kohta on niin näkyvä osa sänkyä, että sen pitäisi ehdottomasti olla puhtaan valkoinen. -Jerry
Huoneessa oli yksi sisustuselementti, joka sai minut lähes hypähtämään kattoon sen nähdessäni. Artekin A110 –riippuvalaisin kuuluu haavelistalleni, ja sen löytyminen hotellihuoneesta sai jälleen leveän hymyn huulilleni : ). Alvar Aallon vuonna 1952 suunnittelema Käsikranaatiksikin kutsuttu valaisin on todella kaunis juurikin sen yksinkertaisen muotokielen vuoksi. Vaikka itse aion joskus hankkia tästä valaisimesta kokovalkoisen version, sai tämä messingin värisellä renkaalla varustettu klassikko vain ihastelevia huokauksia aikaan.
Yöpöytinä oli pyöreät pikkupöydät, jotka olivat pienempi toisinto sohvapöydästä. Yksinkertainen ja siro ulkomuoto sopi täydellisesti huoneen muuhun sisustukseen.
Televisio oli nostettu seinälle, ja itse pidän tämän tyyppisistä ratkaisuista. Jos tilan avaruutta ja selkeyttä voi ylläpitää sijoittamalla esimerkiksi juuri television jotenkin muuten kuin perinteisesti tason päälle, on se aina positiivinen asia.
Ikkunalaudat olivat leveät, mistä itse pidän. Ikkunoista oli kuitenkin näkymä vain jonkinlaiselle sisäpihalle sekä suoraan vastapäisiin huoneisiin, joten etenkin illalla pidimme verhot visusti kiinni. En pidä ajatuksesta, että joku voi tiirailla huoneeseen.
Kyseiseen huoneluokkaan kuului mukavana lisänä kaikki leffat ja mm. 3D-lasien käyttö. Tämä oli tervetullut lisä, kun huomioi huoneemme erinomaisen äänentoiston ja hyvän telkkarin. Mikäs siinä oli leffoja katsellessa :). -Jerry
Pidin hotellihuoneessa erityisesti siitä, kuinka tilava se oli. Keskilattialla olisi hyvinkin ollut tilaa pistää vaikka tanssit pystyyn : ). Hauskana yksityiskohtana huoneessa oli hotellin käytäviltäkin tuttu ”valomerkki”: kylpyhuoneen oven edessä lattialla oleva pyöreä alue tuli katossa olevasta valaisimesta, ja pimeässä tuo pieni valo helpotti suunnistamaan oikeaan suuntaan.
Kylpyhuone oli tilava ja moderni. Valkoisten seinien ja harmaan lattian yhdistelmä on sellainen, josta itse pidän. Musta suihkuverho oli kuitenkin mielestäni hieman raskaan ja synkän näköinen, eikä se sopinut huoneen muuhun tyyliin. Itse korvaisin sen kirkkaalla suihkuseinällä, tällöin myös suihkussa ollessa pystyisi katselemaan televisiota. Kyllä, luit oikein. Kylpyhuoneesta löytyi TV : ).
Kuten Tiia sanoi, itsekin olen ehdottomasti sitä mieltä, että lasinen suihkuseinä olisi parempi vaihtoehto suihkuverholle. Halusin mainita tähän, että suihkun lämpötila ja paine vaihtelivat jatkuvasti (lisäksi paine oli melko kehno). En usko, että tämä oli yksittäinen tapaus, sillä luin juuri samasta ongelmasta Britannikan blogipostauksesta. Ehkä hotelli voisi perehtyä asiaan? -Jerry
Huoneessamme oli sauna, ja siellä olikin mukava rentoutua pitkän päivän jälkeen. Vaikka sauna on kiva asia ja kuuluu suomalaisuuteen, itse hotellihuoneen sauna ei tarjonnut parastaan. Tulikin mieleeni, että jos tämä on ainoa saunakokemus, jonka ulkomaalainen turisti saa, hänelle jää kyllä aivan väärä käsitys tästä tiukasti suomalaisuuteen liittyvästä perinteestä.
Löylyt tekevät saunan, mutta tässä saunassa jopa minä, joka en tosiaankaan ole kuumien löylyjen ystävä, koin pienen pettymyksen. Yläkroppa sai kyllä lämpöä osakseen, mutta jalat joutuivat olemaan kylmissään. En tiedä missä vika oli, mutta missään vaiheessa sauna ei lämmennyt niin tasaisesti, että jaloillekin olisi riittänyt lämpöä. Tuo on aika paha virhe, ja fanaattisemmin saunomiseen suhtautuva saattaisi jopa hermostua. Miinusta tulee myös siitä, että suihkun ja saunan välinen osuus lattiasta on todella liukas ollessaan märkä, ja meinasinkin pariin otteeseen liukastua mennessäni saunasta suihkuun ja takaisin.
Hauska lisä kylpyhuoneeseen oli selkeät (englanninkieliset) ohjeet siitä, kuinka saunotaan : ). Tottumaton saattaisi unohtaa juoda tai vilvoitella tarpeeksi löylyjen välissä.
Sauna on todella mukava lisä hotellihuoneessa omastakin mielestäni, mutta ehkä löylykokemusta voisi parantaa vaikka uusilla kivillä??? -Jerry
Kosmetiikkafanina tutkin ja testailin innoissani huoneesta löytyviä purnukoita, jotka tarjosi This Works. Tuotteet olivat perushyviä, mutta etenkin hiusten hoitoaine ansaitsee kehuja, sillä se teki hiuksistani todella silkkiset ja pehmeät.
Ainoa ihmetyksemme kylpytuotteiden suhteen oli se, että kylpyhuoneessa oli mm. kylpysuolaa, mutta ei kylpyammetta. Aiemmin mainitsemassani Britannikan blogissa oli mainittu epäsäännöllisyys kylpytuotteiden kohdalla, joten voi olla, että siistijät voisivat katsoa tarkemmin, mitkä tuotteet menevät mihinkin huoneeseen. -Jerry
Jos unohdetaan suihkuverho, niin muuten pidin kylpyhuoneesta todella paljon. Tunnelmaltaan se oli moderni, mutta rauhallinen. Vaalea marmoritaso sekä seinään kiinnitetty wc-istuin toivat tilaan ilmavuutta. Peiliin integroitu TV oli todella mielenkiintoinen yksityiskohta, mutta myönnän etten itse innostunut siitä sen enempää. Jerry oli kuitenkin asiasta innoissaan, ja hän sanoikin, että mikä olisi sen parempi tapa rentoutua kuin katsella saunan löylyissä istuen esimerkiksi jotain hyvää elokuvaa. Jerry myös uskoi, että televisio kylpyhuoneessa lisää liikemiesten viihtyvyyttä, sillä he voivat vaikkapa hampaita pestessään ja partaa ajaessaan seurata samalla uutisia sekä pörssikursseja. Hyvä veto businesshotellilta.
Kaiken kaikkiaan hotellihuone oli perussiisti sekä todella viihtyisä. Designin ystävä osaa arvostaa huoneesta löytyviä laadukkaita yksityiskohtia, jotka tekevät huoneesta heti kiinnostavamman. Miinusta tulee kuitenkin siitä, että huoneesta löytyi melko paljon hiuksia; niitä löytyi sekä kylpyhuoneesta että itse huoneenkin puolelta. En halua nähdä huoneen aiempien vieraiden tai siistijöiden jälkeensä jättämiä hiuksia, joten mustat hiukset niin kahvikoneen vieressä pöydällä kuin sängyssäkin ovat aika inhottava asia. Lattialta, sohvan edestä löytyi myös matosta pystyssä töröttävä hammastikku! Olin itse hetkeä aiemmin kävellyt juuri siitä kohtaa, joten olikin vain tuurista kiinni, etten astunut suoraan terävän tikun päälle.
En ole ennen törmännyt näin selkeään ilmoitukseen hotellin tyytyväisyystakuusta. Ilmeisesti palvelut/hotellihuone ovat ilmaisia, jos niissä on jokin perustavanlaatuinen vika eikä hotelli saa asiaa korjattua. Tällainen herättää luottamusta ainakin minussa. -Jerry
Pidin siitä, että huoneemme ei ollut millään tavoin vanhahtava, vaikka kyseessä olikin ns. klassinen huone. Yllä olevissa kuvissa näkyy, että mm. huoneen valaistusta voi säädellä kosketusnäytön avulla. Valoilla tuli leikittyä kerran jos toisenkin :). -Jerry
Plaza Lounge
Plaza Lounge on käytössä Business Class -huoneissa ja sviiteissä yöpyville. Lounge ympäröi ravintola Kitzensin/aamiaistilan aulaa 2. kerroksessa. Lounge tarjoaa mm. työskentelytilat, kirjoja, lehtiä, suuret TV:t, pelejä ja mukavat oleskelutilat viihtyisässä ympäristössä. Tilaa oli tarpeeksi asiakasmäärään nähden ja tunnelma oli mukava joka kerta, kun kävin loungessa. Pidin siitä, että kyseessä oli yksityinen tila, joka tarjosi näkymät alla avautuvaan ravintolaan.
Loungessa oli ystävällinen ja henkilökohtainen palvelu, joten asiakkaista pidettiin hyvää huolta. Asiakkaille on jatkuvasti tarjolla mm. hedelmiä, kahvia, teetä ja soodaa, mutta iltaisin tarjolla on myös kanapeita (canapé) (vaikea taivuttaa), pientä purtavaa, viiniä, olutta, lonkeroa, siideriä, limsaa ja drinkkitarvikkeita, kuten vodkaa, bourbonia, giniä ja lantrinkeja. Pidin loungessa erityisesti tästä puolesta.
Päivällinen ravintola Kitzensissä
Emme olleet sopineet hotellissa ruokailusta, joten päivällisemme hotellin ravintola Kitzensissä tapahtui omalla rahallamme ilman ravintolan tietoa siitä keitä olimme.
Olimme melko aikaisin liikkeellä, joten ravintola oli tyhjillään saapuessamme. Pidin ravintolan sisustuksesta ja erityisesti ikkunan vieressä olevista loosseista, joissa oli mukava tunnelma. Asiakaspalvelu oli ripeää ja ystävällistä koko ruokailumme ajan (jos erästä tapausta ei oteta huomioon… siitä kohta lisää Tiian osiossa).
Kitzensin ruokalista oli ainakin vierailuhetkellämme jaoteltu erilaisten teemojen mukaan (All Time Classics, South of Pacific and So Far East, Gourmet Pizza and Pasta, Street Food), joissa oli kaikissa herkullisen kuuloisia annoksia. Valitsin Pacific/Far East listalta japanilaisen annoksen. Häränfile teriyaki-kastikkeella, garia (inkivääriä, jota tarjoillaan yleensä sushin kera) ja wasabivoita. Lisäksi annokseen kuului vihannekset ja lankkuperunat chilidipillä.
Saamani pihvi oli juuri oikein paistettu, murea ja maukas, joten se teki positiivisen vaikutuksen. Kuitenkaan inkivääri ei mielestäni ollut toimiva lisä ruoassa. Se oli aivan liian hallitsevaa maultaan, joten jätin sen syömättä (onneksi se oli helppo poimia pois annoksesta). Teriyaki-kastike, hyvin paistetut lankkuperunat ja maukas chilidippi kruunasivat onnistuneen annoksen.
Valitsin jälkiruoaksi Baileys Cheesecaken, mutta täytyy myöntää, että petyin sen saapuessa pöytään. Kivaltahan se näytti, mutta se oli kaukana juustokakusta, joka sen kuului olla. Mielestäni lähes kympin hinta oli liikaa kyseisestä annoksesta. Ilmeisesti ravintola on uusimassa menuaan, joten ehkä jatkossa kannattaisi kertoa, että kyseessä ei ole oikeasti juustokakku vaan enemmänkin jokin mousse (?). Onneksi maku oli ihan hyvä, mutta annos jäi silti hieman pettymykseksi.
Nyt on Tiian vuoro kertoa omista kokemuksistaan:
Valitsin pääruoakseni lohiannoksen rapukastikkeella sekä manteliperunoilla, sillä se kuulosti todella maukkaalta. Kun annokset tuotiin pöytään ja otimme ensiksi kuvat, en vielä huomannut ateriassani mitään erikoista. Vasta kun olin leikkaamassa lohesta ensimmäistä suupalaa, huomasin lautasellani jotain järkyttävää: lohen päällä oli paistettua pekonia! En syö ollenkaan punaista lihaa, joten pekoni lautasellani oli melkoinen järkytys. Tulin heti vainoharhaiseksi, että enkö muka ollut huomannut tuollaista ainesosaa, kun lueskelin ateriani tietoja. Selasin äkkiä menun esiin, ja luin mitä annoksestani sanottiin: Lohitournedos. Rapukastiketta ja manteliperunaa. Ei sanaakaan pekonista. Olin niin nälkäinen, että en halunnut lähettää annostani takaisin, joten annoin pekonit Jerrylle ja poistin lohesta lihan kanssa kosketuksissa olleet kohdat.
Meitä palveli kaksi tarjoilijaa, joista toinen tuli pian annokset tuotuaan kysymään, maistuuko ruoka. Sanoin hänelle olleeni hieman järkyttynyt, että lautaseltani löytyi pekonia, vaikka ruokalistassa sitä ei oltu mainittu sanallakaan. Tarjoilija pahoitteli asiaa, ja lupasi kertoa tästä mokasta eteenpäin. Pian ykköstarjoilijamme tuli pöytäämme, ja kerroin myös hänelle järkytyksestäni. Korostin sitä, että on todella paha virhe lisätä lautaselle jotain tuon kaltaista ilman, että siitä on mainintaa missään etenkin, kun itse en syö kyseistä ainesosaa omassa ruokavaliossani; olinhan alunperinkin valinnut kyseisen annoksen sen vuoksi, että proteiini oli siinä kalan muodossa. Tarjoilija kyllä pahoitteli asiaa, mutta hän esitti pahoittelut hieman naureskellen. Hän myös sanoi, että oli hyvä että tuollainen virhe tuli esiin, sillä ruokalista sisältää kuulemma muutaman muunkin virheen, jotka korjataan seuraavaan listaan.
Ilman tuota pekonia annos oli oikein hyvä, ja lohi oli suolaisuudeltaan juuri sellaista, josta pidän. Myös kastike oli maukasta, mutta perunoissa en huomannut mantelin makua. Pekoni-episodi jäi hieman kaihertamaan mieltäni, mutta kohteliaana asiakkaana en alkanut itse vaatimaan minkäänlaista hyvitystä. Jos tarjoilijalla olisi ollut yhtään pelisilmää, olisi hän itse tarjonnut suoraan jonkinlaista korvausta; esimerkiksi ilmainen jälkiruoka tms. olisi ollut mielestäni ihan kohtelias tapa pitää asiakas tyytyväisenä. Vaikka tarjoilijamme olikin mukavan tuntuinen henkilö, olisin silti halunnut häneltä hieman nöyrempää asennetta hänen pahoitellessaan tuota virhettä. Naureskellen sanotut pahoittelut eivät tunnu kauhean vilpittömiltä.
Tavanomaisen suklaakakun ja jäätelön sijaan valitsin jälkiruoaksi hedelmälajitelman, joka sisälsi mangoa, papayaa, ananasta ja mansikoita sekä mango sorbeeta ja vadelmamelbaa rosmariinin kera. Annoksen nimen mukaisesti hedelmät oli aseteltu rosmariinin oksaan kuten vartaaseen. Rosmariinin ja hedelmien yhdistelmä oli makuna aika jännittävä, itse en keksisi yhdistää niitä keskenään. Parasta lautasella oli kuitenkin mango sorbee, joka suorastaan suli suussa, vaikka se oli aivan jääkylmää. Ehdottomasti kokeilun arvoinen jälkkäri!
Aamiainen
Huoneluokkaamme kuului kolme erilaista aamiaisvaihtoehtoa: tavallinen buffet aamiainen, huoneaamiainen tai loungen aamiainen. Olimme kokeilleet aiemmin toisen hotelliketjun lounge-aamiaista, johon olimme tyytyväisiä, joten päätimme valita tälläkin kertaa loungen sen rauhallisuuden ja tarpeeksi kattavan valikoiman perusteella. Myös Kitzensin puolella tarjoiltava buffet aamiainen olisi varmasti ollut hyvä kokemus.
Vaikka loungen valikoima onkin suppeampi kuin normiaamiaisen, se on silti tarpeeksi runsas, sillä Radisson Blun konseptiin kuuluu se, että kaikkialla on samat minimivaatimukset aamiaisen suhteen. Siispä loungestakin täytyy löytyä tietyt asiat, minkä lisäksi hotelli saa lisäillä omia tarjoiltavia lisäjuttuja tahtonsa mukaan.
Ainoa loungen miinus tulee käytännön asiasta. Ruokien päällä olevat lasikuvut olivat hieman hankalia, sillä kannelle piti etsiä aina tilaa pieneltä pöydältä (tässä toimisi paremmin kääntyvät kannet). Lisäksi en pitänyt siitä, että millekään ruoalle ei ollut selvästi omaa otintaan vaan kaikkea otettiin vähän jokaisella ottimella. Tämä on varmasti iso juttu allergioiden kannalta ja erityisesti niille, jotka eivät syö vaikkapa punaista lihaa (kyseiset ihmiset eivät halua ottaa lettuja samalla ottimella kuin muut ottivat pekonia). Toivoisin siis näihin asioihin muutosta.
Vaikka Loungen aamiainen olikin suppeampi mitä alakerrassa olisi ollut, oli se silti minun makuuni tarpeeksi runsas. Teen (ja kahvin) tarjoilu pöytiin on asia, jota pidän ehdottomasti plussana. Pisteet annan myös siitä, että margariini ja voi oli pakattu hygieenisesti annospakkauksiin. Mielestäni missä tahansa aamiaisbuffetissa levitteiden tulisi olla yksittäispakattuja, vaikka se tietysti nostaa kuluja verrattuna yhteen isoon margariiniastiaan eikä se ole myöskään niin ekologista.
Valmiiksi lasiin, kelmun alle tehdyt hedelmäannokset olivat todella kiva yksityiskohta, ja hedelmät katosivatkin parempiin suihin hyvin nopeasti : ). Sämpylät ja croissantit olivat tuoreita ja maukkaita.
Pidän rauhallisesta ympäristöstä mitä tulee ruokailuun, ja Lounge oli täydellinen tällaiseen rauhalliseen aamuun. Toki alakerrasta kantautui hälinää ja astioiden kilkatusta, mutta koska nuo äänet eivät olleet suoraan korvan juuressa, se ei häirinnyt yhtään. Istuimme kaiteen vieressä, mistä olikin hauska seurata alakerran aamiaistouhuja. Ihastelin myös koko aamiaisen ajan Loungesta löytyviä design –yksityiskohtia, jotka olivat tarkkaan harkittuja sekä tilaan täydellisesti sopivia. Laadukkaat yksityiskohdat ja hallittu värimaailma tekivät Loungesta paikan, jossa mielellään viettäisi enemmänkin aikaa : ). -Tiia
Pekoni oli mukavan rapeaa ja maukasta, mutta jotkin kohdat olivat menneet hieman sitkeiksi (ei kuitenkaan liian häiritsevästi). Munakokkelin rakenne ja maku olivat oikein onnistuneita. Tykkäsin siitä, että aamiaisella oli tarjolla myös mm. maukkaita sieniä ja perunoita. Olin innoissani siitä, että tarjolla oli lettuja, jotka eivät makunsa puolesta tarvinneet mitään päälleen.
Croissantit olivat jättimäisiä ja kuohkeita, aivan kuin suoraan hyvästä kahvilasta. Ja tietysti hotelliaamiaisella on saatava myös hyvä leivos… tai pari.
Pöytiin tarjoiltu erikoiskahvi on juuri se, mitä kaipaan hotelliaamiaisella. Näin päivä lähtee hyvin liikkeelle :). Lisäksi pöytiin tarjoiltiin myös raikkaat mehushotit. Loungen pienempää aamiaisvalikoimaa kompensoi myös se, että sinne voi tilata mitä tahansa isommasta buffetista. Special omelette, anyone?
Loungen aamiaispalvelu pelasi mainiosti ja ystävällisesti. Erityiskiitos erittäin mukavalle tarjoilijallemme Hannalle, joka oli jatkuvasti palvelualttiina. Juuri tällainen palvelu erottaa yleensä aamiaisen syömisen loungessa kaikista muista vaihtoehdoista, sillä loungen asiakasmäärä on pienempi, jolloin jokainen asiakas huomioidaan entistä paremmin.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan Helsingin Radisson Blu Plaza oli erittäin positiivinen kokemus. Kyseessä on ehdottomasti yksi parhaista hotelleista, joissa olen yöpynyt Suomessa. Asiakaspalvelu pelasi iloisesti ja tehokkaasti koko vierailumme ajan. Vaikka kyseessä onkin bisneshotelli, voin suositella Plazaa myös rennompiin sekä juhlallisempiin tilaisuuksiin, kuten vaikkapa vuosipäivän tai hääyön viettoon (parikin matkabloggaajaa kertoi viettäneensä hääyönsä täällä).
Hotelli lähettää asiakkailleen palautekyselyn yöpymisen jälkeen, joten mainitsin siinä erityisesti siisteyden tasosta löytyneiden hiusten suhteen. Asiakaspalvelu vastasi seuraavana päivänä ja ilmoitti, että asiaan tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota. Tällainen palautteeseen reagoiminen on aina positiivista, joten toivottavasti hotelli myös toimii palautteen mukaisesti.
Tällä hetkellä neljän viikon päähän katsottuna (10.-11.10.) PE-LA väliseksi yöksi hotellin hinnat näyttävät seuraavilta:
- Standard huone 184€ (ei aamiaista)
- Business Class 244€
- Executive Business Class 274€ (samanlainen kuin meidän huoneemme)
- Junior Sviitti 304€
- Executive Sviitti 484€
- Plaza Sviitin hintaa ei ole näkyvissä nettisivuilla, sillä se pitää varata erikseen myyntipalvelusta tai hotellilta. Soitin kuitenkin hotellille ja sain tietää, että tällä hetkellä tuon ajankohdan hinta on 1200€, mikä on ilmeisesti suurinpiirtein yleinen hinta kyseiselle sviitille.
Suosittelen valitsemaan vähintään Business Class -huoneen sen tarjoamien etujen, kuten loungen käytön vuoksi.
Uskon ehdottomasti, että tulemme yöpymään Radisson Blu Plazassa vielä kerran jos toisenkin. Siispä suuret kiitokset hotellille tästä yhteistyömahdollisuudesta.
Ps. Kommentit ja lukijoiden omat kokemukset hotellista ja ravintolasta ovat aina tervetulleita :). Toivottavasti tästä arvostelusta on hyötyä jollekin, joka etsii tasokasta majoittumista Helsingistä.
23 kommenttia
Huh olipa pitkä postaus! Ehkä ravintolasta olisi voinut tehdä erikseen? 🙂 Oikein hyvä ja kattava informaatio kaikista huoneista. Teillä oli upea sänky ainakin, vauh! Itse en kyllä kiinnittäisi huomiota tuollaisiin tahroihin patjassa, ja kylpytuotteet tekee minut aina onnelliseksi olisi ne vähän aiheettomiakin mutta silti 🙂 Olen Hiltonissa aikaisemmin yöpynyt executivessa lentokentällä ja siellä ainakin lounge oli mieletön. Joten jos tulee vastaan toisen kerran mahdollisuus executiveen loungelisällä saatan kyllä todellakin harkita asiaa.
Olet ihan oikeassa :P. Joudun aina ”taistelemaan” näiden hotellipostauksien kanssa, kun en tiedä ovatko ne liian pitkiä vai eivät. Toisaalta asiasta kiinnostuneet lukevat tekstin joka tapauksessa, mutta tiedän itsekin, että liian pitkää postausta ei ole kiva lukea. Ravintolan olisi voinut tehdä erikseen, olet oikeassa :). Kiva kuitenkin, että ilmeisesti pidit postauksesta. Yleensä kirjoitan arvosteluissani tietyt huomiot erityisesti sen takia, että hotelli voi itse parantaa käytäntöjään kyseisen asian suhteen. Esimerkiksi noilla ”ylimääräisillä/väärillä” kypytuotteilla ei ollut minulle mitään merkitystä, mutta hotelli joutuu kuluttamaan aikaa ja rahaa joka kerta, kun he vaihtavat huoneeseen jotain sinne kuulumatonta :).
Lounge kokemuksemme ovat kotoisin juurikin Tokion Hiltonista, joten päätöksemme pohjautui siihen ;). Tokion lounge oli nimittäin aivan mielettömän upea sekin :). Haluan vielä joku kerta käydä tuossa Hiltonin lentokenttähotellissa katsastamassa nuo Executive-tason huoneet (jotka todellakin ovat hintansa arvoisia). En edes harkitse muita vaihtoehtoja kuin Executive, kun menemme takaisin Tokioon :).
Kiitos kommentistasi!
Olipa kiva lukea näin kattava arvostelu itsellekin todella tutusta hotellista…! Noissa bisneshuoneissa on näköjään ihan sama sisustus kuin standardeissakin ja ero todellakin tulee sitten saunassa ja loungessa. Toi lounge-aamiainen vaikuttaa kyllä kivalta myös sillä itsekään en hirveesti tykkää liian kiireisestä aamupalaraflasta. Tosin tuolla Radissonissa on kyllä aina löytynyt vapaa pöytä eikä se peruspuolikaan ollenkaan paha ole!
Ja aika hauska sattuma muuten, mutta mä tilasin (huonepalveluna) ton ihan saman lohitournedos-annoksen, ja mulla ei mun muistaakseni kyllä ollut siinä mitään pekonia! Tossa mun postauksessa on itseasiassa kuva siitä mun lohiannoksesta ja oli ihan pakko mennä uudestaan kattomaan että näkyykö siinä pekonia ja mun mielestä ei…! Ehkä se oli siis joku sen hetken kokin hassu päähänpistos, mutta aika paha moka kyllä sinänsä koska tunnen monia jotka ei syö ollenkaan lihaa mutta syö kalaa. Ja varsinkin kun kyseessä on pekoni joka joillekin on myös kulttuuri/uskontosyistä ”kielletty” ruoka, ehkä olis ihan hyvä siis että siitä olis maininta ruokalistassa 😀
Kiva, että tykkäsit, Annika :). Itse asiassa pidänkin juuri siitä, että standardeissa ja business classin -huoneissa on samanlainen sisustus. Siispä standardeissakaan ei tunnu siltä, että menisi jotenkin huonompaan huoneeseen yms. Se lounge on ainakin omasta mielestäni sen arvoinen, mutta toisaalta hintaeroa on jonkin verran, joten se ei ehkä ole itsestäänselvyys. Katselin aamiaisella sinne alempaan ravintolaan ja huomasin, että tilaa olisi riittänyt oikein hyvin, joten uskon, että sielläkin voi viettää mukavan aamiaishetken :).
Aika outo sattuma :O! En jotenkin tajunnut postaustasi lukiessani, että se olisi sama annos. Se todellakin oli paha moka kokilta, joten toivottavasti tämän jälkeen se ei enää toistu TAI se lukee erikseen menussa. Se on hyvä pointti, että sianliha voi olla joillekin myös ns. ”kielletty” ruoka tuossakin mielessä, joten kyseessä ei ole mikään pikkujuttu. Kiitos kommentistasi :)! Toivottavasti pääset itsekin jossain vaiheessa testaamaan noita business class -huoneita niin kuin sanoit omassa postauksessasi :).
Huhhuh, olipa kattava postaus ja vei aikaa lukea 😉 Näin Loungeja rakastavana naisena liputan täysin Business/Executive whatever Loungejen puolesta ja näen täysin niiden hyödyn. Plazan Lounge näytti viihtyisältä mutta hiukkasen pohditutti tuo alakertaan avoin tila. Olen itse nauttinut suunnattomasti siitä, että Lounget ovat täysin erillään muista ja siten sellaisia omia ”turvapaikkoja”. Budapestin Hiltonissa Executive Lounge oli kyllä avoin yläkertaan päin, mutta käsitykseni mukaan siellä ei ollut muuta kuin menoreitti Executive-tason huoneisiin joten rauha oli taattu. Oma lempparini tähän mennessä on ollut Bangkokin Millennium Hiltonin Executive Lounge, josta löytyi muutamaa eri tyylistä aluetta, mahtavat näkymät ja ulkoterassi.
Hienosti olitte muuten kiinnittänyt huomiota noihin epäkohtiin huoneessa, olisi nyrppinyt kyllä minuakin. Sänkyjen puhtaus on kaiken a ja o, joten siitä jos mistä on hotellin pidettävä huolta. Niin ja oikeastaan kiva jos k a i k k i asiat olisi tarkkaan harkittuja (kuten juuri nuo kylpysuolat kylpyammeettomassa huoneessa). Voihan olla niin, että innokas matkailija ottaa ne mukaansa jos vaikka kotona on kylpyamme, mutta pidemmän päälle pienistä puroista kasvaa iso meri ja mukaan lähtevistä kylpysuolapurnukoista tulee jonkin sortin menoerä hotellille myös.
Ugh, olen puhunut. Kattava postauksessasi oli täyttä asiaa ja mielenkiintoni heräsi tätä hotellia kohtaan Loungen ansiosta.
Tavallaan pahoittelen pituutta, mutta toisaalta haluan mieluummin tehdä kattavia postauksia, joten en sittenkään pahoittele x). Mutta kiva, että jaksoit lukea loppuun asti :). Uskon, että lounget kuulostavat täysin turhilta niille, jotka eivät ole päässeet kokemaan niitä, mutta olen itse täysin loungejen puolella! Ymmärrän pointtisi, kun haluat, että ne ovat täysin erillään muista. Tokion Hiltonissa loungelle oli oma kerroksensa, mikä oli mahtava juttu! Tuosta Radissonin avoimuudesta huolimatta tila pysyi rauhallisena ja tavallaan omana maailmanaan. Siispä meitä ei ainakaan lainkaan häirinnyt tilan avoimuus. Se toi enemmänkin mukavaa tilan tuntua :). Tuo Bangkok Millenium Hilton kuulostaa kyllä aika mahtavalta, joten toivottavasti pääsen itsekin joskus kokemaan sen.
Kiva, että olemme ilmeisesti samaa maata näiden epäkohtien tarkkailun suhteen. Sänky on todellakin se kaikkein tärkein ja heti perässä tulee kylpyhuone. Tosiaankin eihän nuo turhat kylpysuolat mikään miinus asiakkaalle ole, mutta kirjoitan postaukset aina hotelleja ja asiakkaita silmällä pitäen, joten tuo rahapuoli kannattaa huomioida (juuri kuten sanoit, iso meri…). Ideaalisessa tapauksessahan hotellin säästöt näkyvät alempina hintoina asiakkaille (ei ehkä vielä tuossa kylpysuolan tapauksessa).
Kiitos todella paljon tästä kommentista :)! Tämä todellakin piristi päivääni! Ja mahtava juttu, jos vaikka päädytkin kyseiseen hotelliin tämän postauksen innoittamana. Silloin voin ainakin sanoa onnistuneeni. Hauskaa viikonloppua!
Siis eikä mikä sattuma – Juuri laitoin varauksen tuohon Bangkokin Millenium Hiltoniin kolmeksi yöksi kevättalvelle. Olen siellä kerran ollut ja odotan kovasti tuota uutta visiittiä. Mietintämyssyssä on tuo upgreidaus, pitää miettiä sitä tarkemmin kun matkaohjelma (ja budjetti) selviää paremmin 🙂 teidän suosituksia lukiessa tekisi mieli tosin upgrade jo nyt…
Vau :O! Eihän sinulla satu olemaan kuvia aiemmalta vierailultasi? Oli miten oli niin muistahan ottaa tällä kertaa ;). Rahaa pitää tietysti aina miettiä näissä asioissa, mutta jos mitenkään raaskit ottaa sen niin korota huoneluokkaa ihmeessä, että pääset Executive Loungeen :)! En todellakaan usko, että petyt.
Jerry ja Leena-Mari, kattelkaas mun tuorein postaus 🙂
Pitääpä käydä katsomassa 😉
Tätä postausta jo odottelinkin, kun tuli tosiaan pari vuotta sitten vietettyä tuolla hääyötä. Silloin kyllä tyydyimme vain Business Class -luokan huoneeseen, mutta olimme siihen tyytyväisiä. Silloin huoneet olivat vastarempattuja – ja tutulta ja hyvin säilyneeltä kaikki näyttää kuviesi perusteella. Erityisesti huoneessa miellytti varustelutaso, joka oli erinomainen kaiuttimineen, Nespressoineen ja kylpyammeineen. Myös sänky oli oikein hyvä, eikä sisustuksestaan voi valittaa. Oikeastaan kaikki oli erinomaista sitä lukuun ottamatta, että jätimme aamiaisbuffan väliin ja otimme huonepalveluaamiaisen, joka osoittautui hieman odotuksiamme niukemmaksi. Toisaalta oli mukava nukkua pitkään – aamiainen kun tuotiin meille vasta buffan jo sulkeuduttua. 🙂
Hienoa, että pääsitte katsastamaan tuon sviitin. Se olisi itse asiassa kiinnostanut minua silloin, mutta oli varattu hääyönämme, joten lähtötelineisiin jäi idea.
Ja komppaan edellisiä kommentoijia siinä, että kannattaa harkita postausten pilkkomista pariin osaan. Väitän, että useimpia lukijoita kahden lyhyemmän postauksen malli miellyttää enemmän kuin yksi maratonpostaus, vaikka olet kyllä oikeassa siinä, että kiinnostuneet lukevat miten pitkän jutun hyvänsä. Kannattaa kuitenkin miettiä asiaa myös siltä kannalta, että jako lisää postausmäärää ja -tahtia ja tuo siten todennäköisesti lisää liikennettä. Toiseksi toisia saattaa kiinnostaa vain ravintola ja toisia ainoastaan hotelli – ja silloin pilkottu postaus palvelee kumpaakaan ryhmää, mutta edelleen kaikesta kiinnostuneet lukevat kaiken. 🙂 Joka tapauksessa keep up the good work! Blogillasi on selvästi oma erottuva ääni!
Niinhän meillä olikin silloin puhetta :). Enpä usko, että tuohonkaan huoneluokkaan täytyy ”tyytyä”, kun sehän on muuten samanlainen, sauna vain puuttuu :). Huone ei tuntunut lainkaan kuluneelta, mikä oli hieno juttu. Olen tainnut elämäni aikana vain kerran syödä huonepalveluaamiaisen, mutta petyin siihen niin kovasti, etten ole halunnut testata sitä uudestaan :P. Mutta hieno juttu, että aamiainen onnistui myöhempäänkin!
Se sviitti olisi varmasti ollut upea kokemus, mutta ehkä voitte käydä testaamassa sitä joku toinen kerta ;).
En itse asiassa ajatellut postauksen jakamista lainkaan postausmäärän ja -tahdin kantilta, mikä on tietysti aina positiivinen asia. Enkä myöskään miettinyt vain ravintolasta kiinnostuneita yms. Kiitos siis omasta mielipiteestäsi tähän aiheeseen. Arvostan tällaisia neuvoja kovasti! Mietin jatkossa, voisiko nämä hoitaa paremmin ja ytimekkäämmin esimerkiksi pilkkomalla ne samoin kuin Torni-postauksessani. Kiitos, siihen olenkin pyrkinyt, että blogi erottuu muista omalla tyylillään :)!
Tykkään lukea näitä hotellijuttujasi. Tosin komppaan ylläolevia, että kaksi lyhyempää postausta olisi ehkä ollut helpompi lukea, varsinkin kun kännykällä selailin postausta. 🙂 mutta jokainen taplaa tyylillään ja kyllä tämä silti tuli luettua ihan loppuun saakka! (niinkuin mielenkiintoiset postaukset yleensä)
Hotelli vaikuttaa todella kivalta, jotenkin itse vain vierastan hotelliyöpymisiä Suomessa jo ihan hintojen takia. Aina sitä miettii, että tälläkin hinnalla saisi sieltä ja tuolta kaksi yötä… jos ymmärrät mitä ajan takaa. 😉 Ja perus ketjuhotellitkin ovat Suomessa melko hintavia, tosin tämä ja Klaus K olisivat sellaisia, joita mielelläni kokeilisin. Ne erottuvat joukosta. Harmi juttu tuo pieni epäsiisteys sängyssä, siitä antaisin itsekin kyllä miinuspisteitä. Olen sitä mieltä että tuollaista ei pitäisi tuon laatuluokan hotellissa päästä tapahtumaan (ei tietysti missään muussakaan hotellissa).
Kiva kuulla :)! Kiitos! Niin moni on tosiaan sanonut tuota, että jatkossa harkitsen tarkemmin postauksen ”jaottelua” :). Kiva kuitenkin, että jaksoit lukea loppuun asti.
Ymmärrän ihan täysin, miksi vierastat niitä. Kyllähän Suomen hotellien hinnat ovat melko korkeita muuhun maailmaan verrattuna. Joskus on kuitenkin kivaa vähän revitellä ja maksaa tuollaisesta kalliimmasta yöpymisestä ;). Suosittelen ehdottomasti testaamaan niin tätä kuin Klaus K:takin, sillä ne todella erottuvat edukseen :). Olen ihan samaa mieltä, ettei missään hotelleissa pitäisi olla tuollaista epäkohtaa, mutta toivotaan, että Radisson kiinnittää siihen jatkossa enemmän huomiota. Se on kuitenkin näiden arvosteluiden yksi suuri tavoite, että hyvätkin hotellit parantavat suoritustaan entisestään.
Kiitos kovasti kommentistasi :)!
Toi 2-kerroksinen sviitti on aika semi makee! Makeeta, että ketjuhotelleistakin löytyy noin persoonallista tyyliä. 🙂 Ja hyvää vuosi päivää teille!! 🙂
Se oli todellisuudessa vieläkin hienompi ;). Itse asiassa tämän vuoden aikana on tullut huomattua, että monissakin suomalaisissa ketjuissa on sitä persoonaakin :). Kiitos paljon! Ja kiitos kommentistasi.
[…] kesällä Tiian kanssa tässä kyseisessä hotellissa, jolloin teimme siitä kattavan arvostelun. Tammikuista vierailuani ei tehty yhteistyön pohjalta, joten maksoin huoneeni itse eikä arvostelu […]
[…] yhden yön verran tässä Kauno-sviitissä, jossa oli käytetty klassisempaa sisustustyyliä (kuten ensimmäisellä vierailullamme). Sviittiin kuuluu olohuone sohvaryhmineen ja ruokapöytineen, kylpyammeellinen kylpyhuone, […]
[…] aikomuksestamme viettää ensimmäinen Helsinki-juhannuksemme yhdessä suosikkihotelleistamme, eli Radisson Blu Plazassa. Täydellinen hotellisänky, hyvää ruokaa (jota ei tarvitse valmistaa itse) ja telkkarin […]
[…] kovasti, että sen ansiosta nämä kaikki ovat päässeet listalleni. Plazassa on tullut vietettyä vuosipäivää ja juhannusta, minkä lisäksi se on tarjonnut meille lepopaikan muuttomme aikoihin ja isoveljeni […]
[…] Tyylikästä majoittumista Helsingissä – Radisson Blu Plaza […]
Pakko kommentoida vanhaa aihetta, mutta kyllähän nimi tournedos antaa jo hieman viitettä, että annos voi sisältää pekonia, koska monesti sitä käytetään naudanlihaversiossakin.
Kiitos kommentistasi, Tiu. Kaikki eivät valitettavasti tiedä kyseistä sanaa/merkitystä, joten tästä syystä olisi hyvä, jos ruokalistassa lukisi tarkemmin, mitä annos sisältää. Mutta onneksi tuolla ei ole enää väliä, kun lista on päivittynyt tässä välissä jo aika monta kertaa :).