Helsingin ensimmäinen pilvenpiirtäjä – Solo Sokos Hotel Torni

Yhteistyössä Solo Sokos Hotel Torni

Solo Sokos Hotel Torni näyttää varteenotettavalta

Hotellin pääsisäänkäynti

Helsingin Solo Sokos Hotel Tornin johtaja kutsui minut ja avovaimoni tutustumaan ainutlaatuiseen hotelliinsa, joten suuntasimme yhdeksi yöksi Helsinkiin pari viikkoa sitten. Tämä yhteistyöpostaus eroaa aiemmasta yhteistyöstäni erityisesti siksi, että tällä kertaa en lähtenyt arvostelemaan hotellia yksin. Uskon, että lukijani ja myös yhteistyökumppanini hyötyvät myös naisellisesta näkökulmasta, joten jatkossa avovaimoni Tiia kulkee mukanani tutustumassa hotellien tarjontaan. Koska hänen erikoisosaamisensa painottuu erityisesti sisustukseen (Tiian Black + White = Grey -blogi löytyy tämän linkin takaa), hän sai keskittyä hotellihuoneeseemme, kun taas minä keskityin hotelliin yleisemmästä näkökulmasta.

Haluan tehdä kaiken perusteellisesti mihin ryhdyn, joten hotelliarvostelunikin ovat kattavia. Kuitenkin tästä olisi tullut liian pitkä postaus jopa minun mittapuullani, jos en olisi jakanut sitä jotenkin. Siispä teen oman postauksen hotellin ruoka- ja juomapuolesta, minkä julkaisen huomenna. (EDIT: TOINEN POSTAUS LÖYTYY TÄSTÄ LINKISTÄ) Kannattaa siis käydä lukemassa myös se, koska hotelli teki minuun erityisen vaikutuksen kyseisellä alueella. Kyseinen postaus tulee siis sisältämään mm. kokemukseni Tornin baaritarjonnasta, illallisen Ravintola Tornissa sekä hotelliaamiaisen.

”Pako Arjesta” -logolla merkityt kuvat ovat minun ja Tiian ottamia. Muut kuvat on saatu hotellilta.

Hotellin Torni-osan kartta

Yleistä hotellista

Hotelli Torni oli Suomen ensimmäinen todellinen pilvenpiirtäjä, jonka korkeutta lisäsi sen sijainti mäen päällä. Tämä rakennus oli siis aikamoinen näky jo vuonna 1931, kun hotelli avattiin, mutta Tornin vaikuttavuus ei ole hälvennyt laisinkaan näiden vuosikymmenien aikana. Art deco ja jugend -tyylejä sekoittava hotelli on historiallisesti niin merkittävä, että siitä saisi kirjoitettua vaikka kirjan… joka on itse asiassa kirjoitettukin 🙂 . En tietenkään voi käsitellä koko Tornin tarinaa yhdessä postauksessa, mutta pari asiaa minun on aivan pakko mainita.

Monien merkittävien asiakkaidensa (mm. Mannerheim, Kekkonen, Jane Fonda, Sibelius) lisäksi Sokos Hotel Torni on ollut mm. natsi-Saksan upseerien käytössä ja Neuvostoliiton valvontakomission toimintapaikkana. Historiansa aikana Tornissa on tehty lukemattomia tärkeitä päätöksiä mm. politiikan, talouden ja kulttuurin saroilla.

”Menneinä vuosina, Neuvostoliiton aikaan, meillä oli usein tapana näiden illallisten lomassa kiikaroida Tornin yläkabinetista silloisen Neuvosto-Eestin pääkaupungin Tallinnan silhuettia ja valoja. Tornista avautuvat näkymät kirvoittivat meidät pohtimaan, mitä kaikkea silloisessa Eestissä on tapahtumassa. Voi hyvin sanoa, että Tornin yläkabinetti oli monille meistä näköalayhteys veljeskansaamme, virolaisiin.” Kari Neilimo, Pääjohtaja, SOK (2006) OTE TORNI-KIRJASTA

Mielenkiintoisen historiansa lisäksi Torni on myös ollut vastuussa suuren maailman hotelli- ja ravintolatoiminnan trendien tuomisesta Suomeen. Erityisesti Suomen cocktail-kulttuuri on suurilta osin Tornin baarien ansiota. Olen henkilökohtaisesti erittäin kiitollinen tästä, sillä cocktailit ovat minulle erityinen kiinnostuksen kohde.

Hauskoja asiakaspalautteita

Joku on ryhtynyt taiteelliseksi

Saavuttuamme Torniin meidät otettiin lämpimästi vastaan hymyn saattelemina. Hotellipäällikkö Marjut Söderlund vei meidät yksityiskierrokselle katselemaan hotellin huonetarjontaa, yleistiloja ja mm. baareja ennen kuin ne avattiin. Pääsimme siis näkemään ns. kulissien taakse, mikä oli hieno kokemus jo itsessään. En valitettavasti malttanut ottaa kauheasti kuvia kierroksen aikana, koska keskityin mieluummin kuuntelemiseen ja ihmettelemiseen, mutta nappasimme Tiian kanssa kuvan yllä näkyvistä asiakaspalautteista, jotka roikkuivat vastaanoton vieressä. Todella hauska idea omasta mielestäni.

Valitettavasti en saanut todellisia värejä kunnolla esiin tässä kuvassa

Hotelli oli täynnä taidetta ja hienoja yksityiskohtia. Yläpuolella olevassa kuvassa näkyy mm. alkuperäisiä lasimaalauksia, jotka esittävät nähtävyyksiä kuten Eiffel-tornia ja Egyptin pyramideja. Monet näistä taideteoksista ovat hieman syrjässä hotellin sivukäytävillä, joten kannattaa lähteä rohkeasti hieman seikkailemaan ympäri hotellia, jos yövyt Tornissa. Et voi arvatakaan, mitä kaikkia hienouksia löydät.

Torni on täynnä taidetta

Yleistä huoneista

Yleensä hotelleissa on paria eri huonetyyppiä, kuten standardi huone, superior ja sviitti. Nämä huonetyyppien yksilöt ovat yleensä täysin samanlaisia pohjaratkaisuiltaan ja muillakin tavoin. Solo Sokos Hotel Torni ei kuitenkaan ole mikään tavallinen hotelli.

Kärjistäen voisi sanoa, että yksikään huone ei ole tismalleen samanlainen. Sanotaan vaikka, että valitset Supreme Solo Queen -huoneen, jollainen meillekin annettiin. Huoneen värimaailma, pohjaratkaisu ja periaatteessa lähes kaikki voi vaihdella huonekohtaisesti. Tietysti samaavaisuuksiakin on, mutta huoneiden yleisfiilikset ovat täysin erilaisia. Henkilökunnan mukaan monet hotelliin palaavat asiakkaat pyytävät tiettyä huonetta tietyllä huonenumerolla, missä he yöpyivät aiemminkin. On melko epätavallista, että hotellin henkilökunnalla on vahvoja mielipiteitä juuri tietyistä huoneista (en tarkoita huonetyyppiä vaan yksittäisiä huoneita juuri tietyllä numerolla), mutta huomasin, että useimmilla on omat suosikkihuoneensa. Esimerkiksi huone, jossa me yövyimme, oli lähtöaamun vastaanottovirkailijan ehdoton suosikki.

Omasta mielestäni tärkeintä on huomioida haluaako art deco vai jugend huoneen. Jugend huoneetkin olivat hienoja, mutten henkilökohtaisesti välitä kyseisten huoneiden romanttisesta ilmeestä. Siksi valitsenkin itse mieluiten art deco -huoneen, joiden ilme on modernimpi.

Olen lisännyt kuvateksteihin esimerkkihinnat huoneista. Valitsin vertailupäiväksi 27.6. perjantain, joka oli kirjoitushetkellä puolentoistaviikon päässä. Mainitut hinnat ovat kahdelta hengeltä.

Standard Solo Art Deco -huone (159€)

Solo Jugend Standard -huone (159€)

Solo Up -huone (179€)

Solo Up -huone eroaa standardihuoneista merkittävällä tavalla. Ensinnäkin huoneet sijaitsevat Tornin ylemmissä kerroksissa, joten näköalat suurista ikkunoista ovat huikeat. Olisin ehdottomasti halunnut kyseisen huoneen, jos siinä ei olisi ollut erästä erikoista piirrettä. Jos katsot ylläolevaa kuvaa yhtään tarkemmin, huomaat, että vessan ovi on täysin läpinäkyvä (jos pientä sumennusta ei oteta laskuihin). Tämä ei varmastikaan ole ongelma kaikille pareille eikä varsinkaan yksin matkustaville, mutta vessapuuhat ovat asia, jonka haluan pitää ns. ”suhteeni ulkopuolella”. Pöntöllä istuva mies ei ehkä ole se romanttisin näky, kun avovaimo odottaa sängyssä 😛 . Hotellipäällikkö mainitsi, että henkilökunta on erityisen tarkkana kyseisten huoneiden suhteen. He yleensä varmistavat asiakkailta, että he ovat tietoisia tästä huoneen erityispiirteestä. Toisaalta toiset tykkäävät läpinäkyvistä ovista. Jos tämä piirre ei häiritse, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Solo Up -huoneita.

Art Deco Solo Supreme -huone (184€)

Supreme-huoneissa asiakkailla on käytössään Cupsolo-kahvinkeitin ja tietysti myös kaakao-, tee- ja kahvikapseleita. Hintaan kuuluu myös kaksi virvoitusjuomaa. Myös kylpytakit ja -tossut sisältyvät huoneen varustukseen. Pakko vain myöntää, että tossut olivat kyllä aivan liian pienet minun jalkoihini. Edes Tiia (jolla on todella sirot jalat) ei saanut tossuja kunnolla jalkoihinsa.

Käsitykseni mukaan Supreme-huoneita on kahdenlaisia. Toisissa huoneissa makuuhuone ja olohuone on yhdistetty, mutta toisissa (kuten meidän huoneessamme) ne on erotettu erillisiksi huoneikseen.

Jugend Suite (259€)

Jugend Suitessa oli erittäin korkeat huoneet, joten se  muistutti lähes tanssisalia. Siitä huolimatta huone onnistui tuntumaan samalla myös kotoisalta.

Art Deco Suite (259€)

En nähnyt Art Deco Suitea henkilökohtaisesti, mutta se on ehdottomasti sellainen huone, jonka haluaisin kokea ensi kerralla.

Meidän huoneemme

Tämä osio postauksesta on Tiian kirjoittama.

Haluan aina ottaa kuvan hissinappulasta ja huoneen numerosta 🙂

Tällaiset odottivat huoneessa (huijasimme hieman ja otimme kyseisen kuvan vasta kotona 🙂 )

Torni-osan art deco –henki on nähtävillä jo hotellin käytävillä, erityisesti matossa, jonka viisi väriä – terrakotta, keltainen, vaalean- ja grafiitinharmaa sekä musta – toistuvat kerrosten värimaailmoissa. Värit vaihtuvat kerroksittain, ja kuudennessa kerroksessa arpa on osunut terrakottaan. Käytävän väritys antoi pientä esimakua itse huoneestamme.

Ensireaktiomme huoneeseen astuessamme oli ”Vau! Onpa erilainen! Ja valoisa!”. Heti ulko-ovea vastapäätä oli kylpyhuone, jonka erikoisuutena olivat lasiset seinät. Oven eteen jäi myös selkeä eteiskäytävä, joka erotti makuu- ja oleskeluhuoneen toisistaan.

Makuuhuone sijaitsi ulko-ovelta katsottuna huoneen vasemmassa päädyssä. Mielestämme huone vaikutti kokoaan suuremmalta, sillä makuu- ja olohuoneen erottaminen toisistaan lisäsi niin huoneen asuntomaisuutta kuin tilan tuntuakin.

Huoneen tunnelma oli terrakotan väristen seinien vuoksi lämmin ja kodikas. Kylpyhuoneen lasiseinät sekä eteisalueen valkoinen laattalattia ja huoneen valkoiset kalusteet, toivat tilaan raikkautta ja modernia otetta.

Makuuhuone oli tilavan tuntuinen, ja sinne mahtuikin hyvin 160 cm leveä sänky, sekä yöpöydät sängyn molemmin puolin. Sängyn yläpuolelle vaakatasoon sijoitettu peili lisäsi tilantuntua entisestään, sillä peilin kautta pystyi näkemään niin kylpyhuoneen kuin osan oleskeluhuoneestakin. Mielestäni peilien ja lasipintojen kekseliäs käyttö pienessä tilassa lisäävät sekä huoneen viihtyisyyttä että avaruutta.

Sängyn tekstiilivalinnat noudattivat hyvin huoneen väritystä, sillä päiväpeite oli sävyltään seinien terrakottaa mukaileva poltettu oranssi, jota puhtaan valkoisena pilkottavat tyynyt raikastivat. Kokonaisuudessaan sänky oli modernin näköinen valkoisesta värityksestään sekä päätyjen metallisista reunoista johtuen.

Joudun antamaan sängylle pienen miinuksen sen korkeudesta. Vaikka olen itse keskimittainen, niin silti sänkyyn nouseminen oli hieman hankalaa. Jos olisin yhtään lyhyempi, niin olisinkin joutunut turvautumaan Jerryn apuun sänkyyn päästäkseni : ) . En itse ole myöskään pehmeiden patjojen ystävä, mutta vaikka sängystä sellainen löytyikin, niin siitä huolimatta nukuin hyvin. Patja ei siis ollut liian pehmeä. Tyynyjä oli pedattu sänkyyn todella kiitettävä määrä, eli kolme erilaista vaihtoehtoa kummallekin nukkujalle. Annan plussaa siitä, ettei yön aikana tarvinnut turvautua vain yhteen standardilituskaan, vaan tyynyn saattoi valita täysin omien mieltymystensä mukaan. Käytimme molemmat keskikokoisia tyynyjä, jotka eivät siis olleet liian matalia, mutta eivät myöskään liian korkeita.

Hotellihuoneen ikkunoissa oli vanhalle rakennukselle tyypillisesti leveät ikkunalaudat, jotka miellyttävät omaa silmääni todella paljon. Ikkunanpielet olivat tummanruskeat kultaisin yksityiskohdin, ja mielestäni ruskea väritys sopii hyvin muutenkin lämpimän sävyiseen huoneeseen.

Hotellihuoneessa ei ole käytetty ollenkaan perinteisiä sivuverhoja, vaan ikkunoista löytyy pimennysverhoina toimivat laskoskaihtimet. Tämä sisustuksellinen ratkaisu toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan todella hyvin.

Huoneen valaisimet olivat vähäeleisiä, ja istuivat sisustukseen hyvin. Pidin todella paljon myös yöpöytien muotokielestä sekä värityksestä; valkoisen ja kromin yhdistelmä sopi hyvin art deco –huoneen henkeen, mutta niissä oli silti aistittavissa pieni 50-60 –lukujen tunnelma.

Lasinen kylpyhuone oli todella hauska yksityiskohta, ja lasiseinät toivat huomattavaa tilantuntua niin makuuhuoneeseen kuin itse kylpyhuoneeseenkin.

Makuu- ja oleskeluhuoneissa huonekorkeus oli huomattava, mutta eteisalueen ja kylpyhuoneen kohdalla kattoa oli madallettu melko reippaasti, ja katosta löytyikin sinne upotetut halogeenivalaisimet.

Lasinen kylpyhuone oli hotellihuoneen kahdesta wc-tilasta selkeästi suurempi ja viihtyisämpi, ja sieltä löytyi suihkun lisäksi myös kylpyamme. Miinusta tulee kuitenkin siitä, ettei tilassa ollut minkäänlaista suihkuverhoa tai –seinää. Suihkussa käynnin jälkeen kylpyhuoneen lattia suorastaan lainehti vedestä ja myös wc-pönttö oli aivan märkä. Olimme molemmat samaa mieltä siitä, että kirkasta lasia oleva suihkuseinä suihkun puoleisessa päädyssä ei veisi tilasta ilmavuutta, vaan toisi pikemminkin käyttömukavuutta huoneeseen.

Kylpyhuoneen allastaso oli kooltaan melko suuri, ja sainkin helposti mahdutettua myös omat purnukkani sen reunalle. Naisena olisin kaivannut lavuaarin ylle (tai vaikka sivuun) edes jonkinlaista peiliä, sillä itse tykkään hoitaa kaikki ehostukset kylpyhuoneen puolella. Tokihan itseään pystyi peilistä katselemaan, mutta makuuhuoneen sängyn yläpuolella oleva peili oli vähän turhan kaukana esimerkiksi meikkaamista ajatellen : ) .

Kosmetiikkafanina tutkin heti, mitä kaikkia ihanuuksia esille oli laitettu. Merkkinä oli ranskalainen Mugler, ja tarjottimelta löytyi niin saippua, kosteusvoide, shampoo, hoitoaine kuin kylpysuolakin. Lisäksi löytyi vanulappuja sekä vanupuikkoja. Kosmetiikkatuotteissa oli ihanan raikas, hieman ehkä vihreään teehen vivahtava tuoksu, ja houkutteleva ulkokuori saikin minut kokeilemaan melkein niitä kaikkia. Ne olivat hyviä perustuotteita, joilla pärjäsi helposti yhden yön reissun ajan.

Lasiset seinät mahdollistivat sen, ettei päivällä tarvinnut turhaan laittaa valoja päälle kylpyhuonetta käyttäessään; pieni ekologisti minussa piti tästä mahdollisuudesta. Toki kuvia ottaessamme pidimme valot päällä, vaikka olikin päivä : ) .

Kahdella seinällä olevista ikkunoista johtuen olohuone oli todella valoisa. Sinne mahtui sopivasti kahden istuttava sohva, pieni sohvapöytä sekä työskentelypiste. Työpöydän vieressä oli ”käärmeennahkainen” istuin / arkku, jonka sisältä löytyi ylimääräisiä peittoja.

Hotellihuoneessa huomioni kiinnittyi makuu- ja olohuoneen erilaisiin lattioihin. Veikkaan, että kummassakin oli parkettilattia, mutta lähinnä minua kiinnosti lattian kuviointi sekä sävy. Makuuhuoneessa lattia oli sävyltään hieman punertava, ja se olikin klassinen mosaiikkiparketti ruutukuviolla. Olohuoneessa sävy oli enemmän kellertävään taittava, ja ruutukuviointi oli vinossa salmiakkiruudukon tapaan. Onneksi eteisalueen valkoinen laatoitus erotti huoneet selkeästi toisistaan, joten lattioiden erilaisuus ei ollut liian silmäänpistävä.

Eteiskäytävän varrella, mutta kuitenkin selkeästi olohuoneen puolella, seinälle oli ripustettu todella jättimäinen peili. Tämä oli ehdottomasti plussaa, sillä peili heijasti hyvin ulkoa tulevan valon, mikä olikin yksi merkittävä tekijä huoneen valoisuuden ja avaruuden kannalta. Vaikka seinät olivat väritykseltään melko tummat, juuri valon esteetön kulku teki huoneesta todella viehättävän.

Sohvan vieressä oleva lattiavalaisin nousi huoneesta löytyvistä valaisimista ehdottomaksi lempparikseni. Jokin sen sirossa eleettömyydessä viehätti minua : ).

Huoneen seiniltä löytyi taidetta kolmen teoksen verran; väreiltään hieman räväkämmät pystykuvat sijaitsivat olohuoneessa, ja rauhallisempi vaakakuva makuuhuoneessa. Vaikka en ihmeemmin eri taidesuuntauksista ymmärräkään, niin mielestäni huoneeseen valitut teokset noudattavat hyvin sen muuta tyyliä.

Olohuoneen nurkan takaa löytyi kaapisto, jonne sai ripustettua vaatteet, ja kaapin toisessa reunassa oli niin minibaari kuin kassakaappikin. Peräseinällä oleva ovi johti pienempään kylpyhuoneeseen.

Kylpyhuone oli todella pieni, mutta sinne oli saatu mahtumaan kaikki toiminnot suihkua myöten. Väritykseltään pikku-wc noudatti suuremman kylpyhuoneen linjaa, sillä kummastakin löytyi musta allastaso sekä valkoinen laattalattia. Kylpyhuoneet on rakennettu kokonaan venäläisen Kasimir Malevitsin teoksen Red Square ympärille, ja tätä symboloikin lattiaan upotetut neliön muodossa olevat punaiset lasilaatat. Pienemmän kylpyhuoneen suihkuseinästä löytyi niinikään punainen neliö ja teksti: red square.

Itseäni wc:n pieni koko häiritsi todella paljon, ja tästä syystä en käyttänytkään sitä juuri ollenkaan. Esimerkiksi käsiä pestessä täytyi seisoa hieman sivussa, jotta välttyi samalla osumasta wc-istuimeen. Toki oli hyvä asia, että hotellihuoneesta löytyi myös tällainen yksityisyyttä tarjoava wc, sillä pelkän lasisen kylpyhuoneen varassa majoittuminen olisi ollut melkoinen seikkailu : ) .

Kaiken kaikkiaan huone oli viihtyisä ja pohjaratkaisultaan toimiva. Plussaa tulee ehdottomasti kahdesta kylpyhuoneesta, sillä erityisesti aamulla se nopeutti valmistautumista kun ei tarvinnut arpoa, että kumpi saa käydä ensiksi suihkussa. Hyvä puoli oli myös huoneen äänieristys, sillä muista huoneista ei kuulunut minkäänlaisia ääniä.

Miinusta annan siitä, että vaikka huone oli perussiisti, löytyi sieltä kuitenkin paikoitellen pieni pölykerros. Myös yhdestä kylpypyyhkeestä sekä isomman kylpyhuoneen nurkasta löytyi muutamia tummia hiuksia, minkä lasken aina miinukseksi. Vaikka kyseessä onkin hotellihuone, jota sadat ihmiset käyttävät, en silti halua tietää muista asukkaista.

Lisäisin tähän vielä minua hieman häirinneen asian. Maali oli hilseillyt osittain pois pikkukylpyhuoneen ovesta, kynnyksestä ja ovenkarmeista. Useimmat eivät huomaa tällaista, mutta minulle se osoittaa pientä huolimattomuutta. Tiedän, ettei tuollaisen asian korjaaminen ole kovin iso asia, joten hotellien tulisi pitää huolta, että kaikki on mahdollisimman hyvässä kunnossa vieraita varten. Mainitsen myös positiivisen asian, joka on minulle erittäin tärkeä hotellivierailun aikana. Kokeilin langatonta nettiä lähtöaamunamme ja se toimi mukavan nopeasti. Plussaa siis, jos täytyy esimerkiksi tehdä töitä tai kirjoitella blogia 🙂 – Jerry

Alapuolella olevat kuvat näyttävät hauskoja pieniä yksityiskohtia hotellihuoneesta. Sanon samaa kuin toisessakin hotellipostauksessani: hienoa, että huoneessa oli KUNNON vessapaperia 😛

Yhteenveto hotellista

Solo Sokos Hotel Torni teki minuun erinomaisen vaikutuksen. En tiennyt mitä odottaa ns. ”tavalliselta ketjuhotellilta”, mutta voin sanoa, että odotukseni ylittyivät. Torni yhdistelee onnistuneesti ketjuhotellien parhaita puolia ja yksityisomisteisten hotellien ainutlaatuisuutta ja särmää.

Hotellin asiakaspalveluun selvästikin panostetaan. Yhtä ystävällisiin ja palveluhalukkaisiin hotellityöntekijöihin törmää todella harvoin. Jokainen kohtaamani työntekijä vaikutti selvästi ylpeältä työpaikastaan. Ja syytä on ollakin 🙂

Valitettavasti jouduin jakamaan ruoka- ja juomapuolen omaksi postauksekseen, joten en puutu siihen tämän enempää juuri nyt, mutta se ansaitsee aivan erityiset kiitokset.

Suurkiitos Solo Sokos Hotel Tornin henkilökunnalle ja erityisesti Marjut Söderlundille. Oli hienoa päästä tutustumaan hotelliinne. Olen varma, ettei tämä jäänyt viimeiseksi vierailuksemme luonanne.

Toivottavasti sinä, lukijani, nautit tästä postauksesta ja sait tarpeeksi hyödyllistä informaatiota hotellista. Jos jokin jäi epäselväksi tai haluat tietää lisää, kerro se ihmeessä kommentilla. Otan mielelläni vastaan myös kaikenlaista palautetta, jotta voin jatkossa tehdä entistä parempia hotelliarvosteluja.

Ps. En pistä pahakseni mainintaa kommenteissa, jos jossain vaiheessa päädyt Hotelli Torniin tämän postauksen ansiosta 😉