Kävin ensimmäistä kertaa Berliinissä huhtikuussa, kun järjestimme yllätysmatkan isäni eläkkeelle jäämisen kunniaksi Berliiniin ja Leipzigin Porsche-tehtaalle. Koska minä otin päävastuun itse järjestelyistä ja kyseessä oli erityinen matka, valitsin meille tietysti myös erityisen hotellin.
Huomasin ilokseni, että Berliini on täynnä huippuhotelleja erittäin edulliseen hintaan, mikä on tietysti hyvä juttu, mutta samalla minulle tuppaa käymään aina niin, että nälkä kasvaa syödessä, eli lopputulos ei silti välttämättä ole siitä halvimmasta päästä. Olin jo ennen matkan varmistumista katsellut edellisenä kesänä hotelleja, kun harkitsimme omaa reissuamme Tiian kanssa, joten minulla oli jo melko selkeä ajatus siitä, missä yöpyisimme. Kun vielä luin La Vida Loca 2.0 –blogin Sarin arvostelun katsomastani hotellista, olin varma siitä, että Waldorf Astoria on yksi parhaista mahdollisista valinnoista. Haluan mainita tässä vaiheessa, ettei kyseinen arvostelu ole aivan yhtä yksityiskohtainen kuin tavallisesti, sillä kyseessä ei ole yhteistyöpostaus.
Hotellin siluetti näkyi melko pitkälle saapuessamme, sillä se on yksi alueen korkeimmista rakennuksista. Waldorf Astorian vaikuttava kivitorni kohoaa aina 31 kerrokseen asti eläintarhan vieressä. Kun saavuimme hotellin eteen kuljettajamme kyydissä, näin välittömästi silinterihattuisten työntekijöiden armeijan lähestyvän autoamme. Laukut oli otettu ulos autosta ja kiikutettu huomaamattomasti sisälle jo ennen kuin koko seurueemme oli ehtinyt könytä jalkakäytävälle asti. Olen käynyt hienoissa hotelleissa, mutta tajusin viimeistään siinä vaiheessa, että nyt oli kyse luksuksesta, johon en ollut vielä itse törmännyt. Tässä vaiheessa tuli hetkellisesti sellainen olo, että saatan olla hieman alipukeutunut, kuitenkin hotellin hienostunut, mutta lämmin ilmapiiri sai tuon ajatuksen haihtumaan mielestäni saman tien. Astuimme suureen, tyylikkääseen aulaan, jossa oli seinällinen tuoreita kukkia, mukavia sohvaryhmiä ja kaikki tuntui hillityn ylelliseltä.
Valitettavasti huoneet eivät olleet vielä valmiita (kello oli vasta 10), joten jätimme tavaramme hotellin säilytykseen ja lähdimme kaupungille. Sain tietää, että HHonors Gold –jäsenyyteni takia kaksi kolmesta huoneestamme korotettiin seuraavaan huoneluokkaan, kuten Goldin etuihin kuuluukin. Olin alun perin ottanut kaikille Junior Suite –huoneet, joten seuraava huoneluokka oli Junior Suite with View, eli muuten samanlaiset, mutta vain ylemmästä kerroksesta. Vaikka korotukset ovat aina kivoja, mielestäni tällainen korotus oli suoraan sanottuna turha, koska jopa se ”ei korotettu” huone oli ihan samassa kerroksessa kuin ”view” huoneemme. Annoinkin tästä jälkikäteen palautetta, koska se on hotellille ihan sama, mihin vapaaseen huoneluokkaan asiakkaat laitetaan, joten esimerkiksi seuraavan tason Corner Suite olisi tehnyt selvästi suuremman vaikutuksen kaikkiin kuin nimellinen korotus, jossa ei oikeasti muuttunut kirjaimellisesti mikään muu kuin nimi.
Yleistä hotellista
Hotellista löytyi yllättävän hyvä baari, jossa oli kattava valikoima mm. ginejä, mistä innostuin tietysti
Huomasin todella nopeasti erään todella pienen, mutta samalla todella merkittävän yksityiskohdan Waldorf Astoriassa. Nimittäin sen, että kaikki tiesivät minut nimeltä ensimmäisestä päivästä lähtien ja osasivat myös huoneennumeroni ulkoa. Se voi kuulostaa tyhmältä, mutta tuollainen kohtelu saa asiakkaan tuntemaan itsensä lähes julkkikselta. Asiakaspalvelu oli muutenkin jatkuvasti erittäin asiallista, muttei siitä huolimatta liian ”pönöttävää”, eli koskaan ei tullut vaivaantunut olo henkilökunnan kanssa asioidessa. Keskustelin eri työntekijöiden kanssa useaan otteeseen kolmen yön mittaisen matkamme aikana, joten sain melko hyvän yleiskäsityksen hotellin tasosta. Esimerkiksi meillä kävi sellainen paha moka, että isälläni ei ollut ajokorttia mukana reissussa, koska hän ei tiennyt Porsche-yllätyksestä ennakkoon. Tästä syystä jouduimme järjestelemään asioita niin Suomen kuin Saksankin päässä todella lyhyellä varoitusajalla, mitä helpotti aivan valtavasti se, että vastaanoton työntekijä auttoi meitä kommunikoimalla Porsche-tehtaan kanssa ja sai kaiken järjestymään. Suuri katastrofi vältettiin hänen ansiostaan.
Jo pelkät avainkortitkin ovat tavallista tyylikkäämpiä
Toisessa asiakaspalvelutilanteessa yllätyin siitä, että kysyessäni lähistön ravintolasuosituksia, sainkin ihan kunnollisia vastauksia enkä niitä ”sopimuspaikkoja”, jonne hotelli ohjaa jokaisen asiakkaan. Yleensä olen tottunut siihen, että hotellin suositukset eivät osu ihan nappiin, mutta Waldorf Astoria osasi ehdottaa vähän ”rajumpiakin” paikkoja. Söimme heidän suosituksestaan kolmessa ravintolassa matkan aikana ja kaikki olivat erilaisia. Ensimmäinen oli opiskelijoiden suosiossa oleva meluisa, sekava ja hämyisä ravintola, jossa pöytiin oli kaiverrettu nimiä ja kuvia kuin pulpettiin konsanaan, mutta sieltä sai juuri sitä, mitä olimme pyytäneetkin, eli hyviä schnitzeleitä. Toinen ravintola oli izakaya-tyyppinen japanilainen, jossa sai kaikenlaista japanilaista ruokaa. Viimeisen illan ravintola oli italialainen, josta sai autenttisia, jättimäisiä pizzoja.
Huoneemme
Vaikka huomioin etukäteen hotellia valitessani oletetun asiakaspalvelun tason, tärkein kriteeri on kuitenkin huoneiden ja varsinkin niiden kylpyhuoneiden taso (hieno huone, jossa on huono kylpyhuone, ei vain kelpaa). Waldorf Astorian halvimmatkin huoneet olivat upean ja ylellisen näköisiä, minkä lisäksi marmoriset kylpyhuoneet tekivät suuren vaikutuksen jo nettisivuilla. Koska kyseessä oli erityismatka, otimme tavallista tilavammat Junior Suitet, joissa neliöitä oli huimat 50 ja näkymät olivat hienot lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden läpi.
Näkymä ensimmäisestä huoneestamme
Suihku oli kaikkea mitä voisi kaivatakaan
Pidin erityisesti taustaseinän valaistusta ”taideteoksesta”
Nämä olivat niin hyvän tuoksuisia, että oli pakko viedä kotiinkin pari mukana
Huoneen ainoa ongelma oli se, että meillä ei tullut lainkaan kylmää vettä hanasta. Jos hanan käänsi kylmälle, sieltä tuli käsiä polttavaa vettä. Hotelli ei hoitanut tätä ihan kympin arvoisesti, sillä kun sanoin tästä aamulla, he lupasivat tehdä asialle jotain. Kun tulimme päivällä takaisin hotellille, ongelma oli yhä tallella ja kysyessäni asiasta he sanoivat: ”Olihan se niin, että teiltä ei tule lämmintä vettä?” Sanoin tietenkin, että ongelmana on, ettei sieltä muuta tulekaan ja pyysin korjaamaan asian. Illalla ravintolasta palattuamme menin kysymään tilannetta ja he sanoivat, ettei vikaa voida korjata, kun olemme huoneessa, eli meidän on siirryttävä toiseen huoneeseen. Ajattelin, että tämän tasoinen hotelli laittaa meidät tietysti korkeampaan huoneluokkaan, koska tästä aiheutuu meille vaivaa, mutta he tarjosivatkin saman tason huonetta pari kerrosta alempaa. En oikein tykännyt tästä (laitoin jälkikäteen tästäkin palautetta), koska ei ole oikein, että meidät ”downgreidataan”, kun me joudumme näkemään vaivaa hotellin vian takia. Mainitsin tästä ja kysyin, mitä huoneita olisi vapaana ylemmistä kategorioista. Hetken kollegansa kanssa neuvoteltuaan hän tarjosi ilmaista korotusta seuraavalle tasolle, eli Corner Suiteen tai vaihtoehtoisesti 75€/yö hinnalla sitä seuraavaan huoneluokkaan, eli Tower Suiteen, joka maksaa tavallisesti noin 600€/yö ilman aamiaista. Lähdimme katsomaan molempia työntekijän kanssa ja Tower Suiteen päästyämme olin tehnyt valintani. ”Me otetaan tää.”
SVIITTI
Sviittiin pitää kulkea hisseillä, jotka ovat vain sviittiasiakkaiden käytössä. Hissit sijaitsevat omassa erillisessä aulassaan
Uusi sviittimme oli valtava! Kokonaiset 85 neliötä, lattiasta kattoon olevat ikkunat kolmeen ilmansuuntaan ja oma parveke! Minibaarin lisäksi omasta keittiöstämme löytyi minibaarin lisäksi erillinen kookas jääkaappi, uuni ja liesi. Olohuoneessa oli äänentoistojärjestelmä, iso telkkari ja mukava sohvaryhmä. Kylpyhuone oli muuten saman kokoinen kuin aiemmassa huoneessamme, mutta suihkutila oli isompi. Sviitistä löytyi oma erillinen makuuhuoneensa, jossa sijaitsi aiemmin mainittu parveke. Ainoa huono puoli parvekkeessa oli se, että haistoimme pariin otteeseen häivähdyksen tupakansavua, sillä ilmeisesti jossain toisella parvekkeella poltettiin, mutta tämä ei häirinnyt sen enempää. Valtavista ikkunoista avautui näkymä Berliinin ylle ja näimme mm. ikonisen TV-tornin ja alla avautuvan eläintarhan eläimet. Näimme siis norsuja oman huoneemme ikkunasta keskellä Berliiniä! Katsellessani ensimmäisenä iltana kaupungin loppumatonta valomerta 26. kerroksen sviittimme ikkunasta hymy nousi pakostikin huulille. Ai hitto, että olikin hyvä fiilis. Jääkaapista valmiiksi löytyvä Ruinartin samppanja jäähdytettyjen lasien kera houkutteli melkoisesti, mutta päätin kuitenkin jättää sen rauhaan, kun en halunnut maksaa 0,375l pullosta 75 euroa.
Taka-alalla näkyvän keittiön sai piiloon liukuoven taakse
Sviitin ikkunasta näkyi eläintarha
…ja niitä norsujakin
Näkymät parvekkeeltamme
Aamiainen
Jos olet lukenut yhtään hotelliarvostelua blogistani, tiedät varmasti, että rakastamme hotelliaamiaisia. Millainen sitten tällaisen huippuhotellin aamiainen oli? Pettymyskö? No, ei takuulla, sillä voisin yöpyä hotellissa pelkästään jo aamiaisenkin takia! Best breakfast ever! Aloitetaanpa siitä, että tullessamme rauhalliseen aamiaistilaan, meidät tunnistettiin välittömästi ja ohjattiin muun seurueemme pöytään. Hassua oli, että olimme sopineet koko porukan kanssa, että jokainen menee syömään sitten kun haluaa, mutta silti satuimme joka aamu paikalle samaan aikaan – ja vieläpä aina samaan pöytään, jonka he pyytämättä varasivat meille aamusta toiseen. Toisena aamuna he olivat tuoneet pöytään jo valmiiksi syöttötuolin veljentytärtäni varten – eli pöytä oli valmisteltu meille jo ennakkoon, vaikka tulimme aluksi Tiian kanssa kahdestaan syömään. Tähän väliin voin sanoa muutenkin, että vaikka luksushotellia ei välttämättä kuvittelisi kaikkein lapsiystävällisimmäksi paikaksi, hotelli loisti tälläkin osa-alueella. Veljentyttäreni sai erityiskohtelua mm. oman pienen pehmolelun muodossa, mikä oli hauska veto hotellin henkilökunnalta.
Tätä ennen en edes tiennyt, että Rieslingiä saa myös kuplivassa muodossa
Tämä pieni lettupalanen oli kokin tervehdys, joka tuotiin yllättäen
Tiedättekö, mitä inhoan aamiaisella? Lähes tyhjiä astioita, eli sitä, kun tarjoiluastiassa on enää yksi siivu pekonia, leivoskorissa on enää pari hassua croissantia ja munakokkelikulho huutaa tyhjyyttään. En ikinä halua ottaa niitä viimeisiä kappaleita, koska ne eivät vain näytä erityisen houkuttelevilta. Waldorfissa tätä ongelmaa ei päässyt syntymään missään vaiheessa, sillä pöytiä täydennettiin aivan jatkuvasti, jolloin ne näyttivät aina koskemattomilta. Samaa periaatetta käytettiin myös ruokapöydissä, sillä aina kun lautanen oli tyhjä, se tultiin hakemaan pois, jotta tila pöydässä ei päässyt loppumaan. Tarjolla oli tietysti kaikki hotellien perusruoat ja juomat, mitkä olivat erittäin laadukkaita, mutta lisäksi tarjolla oli myös erikoisia tuoremehuja, smoothieita, kuplivaa Rieslingiä mansikoiden kera, hunajakennosta suoraan otettavaa hunajaa ja kaikkea herkullista. Jos tämä ei jostain syystä riittänyt, asiakkaat saivat tilata veloituksetta kokin valmistamia munakkaita ja vohveleita, mitkä olivat erittäin maukkaita. Vihreä tee tuotiin jokaiselle omassa hopeakannussaan ja mukaan laitettiin myös kolmen minuutin tiimalasi, joka kertoi, missä vaiheessa tee oli valmista (vesi ja itse tee tuotiin siis erikseen). Tältä aamiaiselta ei puuttunut mitään muuta kuin kenties mukava näköala, mutta annettakoon se anteeksi kaiken muun takia.
Yhteenveto
Olen yöpynyt vasta yhdessä hotellissa Berliinissä, mutta voin sanoa ilman epäilyksen häivääkään, että tämä on ehdottomasti paras hotelli ainakin minulle. Hintakaan ei ole päätä huimaava, sillä yleensä tällaisten hotellien alimmat hinnat lähtevät maailmalla noin 500 eurosta. Kannattaa siis harkita tätä, jos haluaa laadukasta majoittumista hyvään hintaan. Jo ”standardihuonekin” riittää nimittäin vaativammallekin matkailijalle. Tykkäsimme hotellista niin kovasti, että se vaikutti varmasti myös siihen, miten suhtauduimme itse kaupunkiin. Hehkutimme hotellia sen verran ystäväpariskunnallemme, että päätimme tehdä yhteisen reissun Berliiniin ja Waldorf Astoriaan elokuussa. Toivotaan, että Tower Suite on taas vapaana meitä varten. Tämä postaus oli enemmän kuvapainotteinen, sillä tässäkin oli jo melkoisesti tekemistä, vaikka kyse ei ollut yhteistyöpostauksesta. Kuviakin oli yli 100 alunperin, joten jouduin karsimaan melkoisesti. Toivottavasti kuitenkin saitte hyvän yleiskuvan tästä hotellista. Vastailen mielelläni parhaani mukaan mahdollisiin kysymyksiin huoneita ja hotellia koskien, sillä tässä jäi varmasti monta asiaa mainitsematta. Miltäs tämä vaikutti teistä? Haluaisitteko kenties yöpyä Walforf Astoriassa jollain Berliinin matkallanne? Kommentit ovat tervetulleita :).
Ps. Kiitokset Tiialle useimmista postauksen kuvista (niistä paremmista)!
Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani tai lisää minut Snapchatissa nimellä ”EscapeMundane”. Arvostan jokaista tykkäystä ja seuraajaa, joten kiitos jo etukäteen :)!
21 kommenttia
No niin, tulihan se sieltä. On tätä postausta odotettu. Iskin tuohon hotelliin silmäni Hiltonin sivuja plaratessa, me kun olemme näitä hotellilomailijoita, mutta kaupungin takia hotelli karsiutui. Anyway, kiva kuulla sinulta näitä ajatuksia, niinkuin olen joskus paasannut, Suomesta ei vaan tommosta saa/löydy. Spessupalvelu, se ”jokin”.
Vihdoin ja viimein :). Kuten taisin aiemmin sanoa, kannattaa harkita tuota hotellia ihan jo omana kohteenaan ja unohtaa tarvittaessa koko Berliini, jos siltä tuntuu – se on niin hyvä! Totta, Suomessa ei olla vielä päästy ihan tuolle samalle palvelutasolle, vaikka hyvää palvelua löytyykin. Kyllä se vain on niin, että tuollainen tekee hyvästä hotellista aivan huipun.
Toi aamupala <3. Kelpais 🙂
Se oli upea :).
No olipas jees hotelli, ehdottomasti voisin yöpyä! Berliini on muutenkin ruokatarjontansa vuoksi listalla. 🙂
Jäi vähän kyllä kaivelemaan tuo teidän eka upgrade, eli nimellisesti upgreidataan muttei sitten kuitenkaan. Outoa toimintaa. Laita päivitystä kun olet saanut hotellista vastauksen, toivottaasti sellainen tulee!
Kannattaa ehdottomasti yöpyä tuolla jossain vaiheessa :)! Periaatteessa tuo ei ole kamalan outoa, koska sehän on vaan se minimaalinen upgrade, joka niiden kuuluu tehdä. Tollaselta hotellilta olettaisi kuitenkin ”above and beyond” palvelua, eli sen takia se ärsytti. Vastasivat kylläkin todella nopeasti viestiin ja pahoittelivat asiaa. Puheista päätellen kenties jatkossa ei enää käy niin, mutta mitään selkeetä vastausta ei tullut varsinaisesti siihen, että voiko tuollainen toistua.
Kuulostaa todella mahtavalta – etenkin kun ainakaan Rooman Waldorf Astoria ei kolhoudellaan jättänyt kovinkaan kummoista muistoa… Hyvin hoidit homman kotiin:-)
Sitä se todella oli :). En ole itse yöpynyt Rooman WA:ssa, mutta todella harmillista, jos sen tasoinen hotelli on jättänyt tuollaisen mielipiteen :/. Mene käymään Berliinissä, niin käsityksesti tuosta brändistä paranee ;). Ja kiitos – mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää.
Uuu! Aika jees! Näkymien ja aamiaisen puolesta kyllä kiitos. Kyllä mulle vain Junior Sviittikin olisi kelvannut, mutta tosiaan kylmän veden puute olisi haitannut itsellänikin.
Ulkoa tuo hotelli ei kyllä minun silmään näytä kovin erityiseltä, mutta vitsi miten sisältä onkaan vaikuttava. Berliini on kyllä sellainen laatuhotellien taivas jos haluaa edukkaammin matkustaa! Pitää vissiin lähteä tuonne uudelleen 🙂
Näkymät huoneesta ja aamiaistarjonta olivat ehdottomasti huippuluokkaa. Ainoastaan Hilton Tokyo on pistänyt paremmaksi näkymien puolesta. Se kylmän veden puute on aika hankalaa, kun ei voi esimerkiksi pestä hampaita muulla kuin pullovedellä yms., mutta onneksi saatiin asia kuntoon vaihtamalla huonetta.
Ei se tosiaan välttämättä mikään mahtava ilmestys ole ulkoapäin, mutta sisältä sitäkin upeampi :). Berliini tosiaan yllätti täysin hotelliensa hintatasolla. Kannattaa :)!
Voi miten ihana hotelli. Voisin kyllä todella harkita tätä hotellia, jos olisin menossa Berliiniin. Varsinkin tuon aamupalan takia!! Tämä olisi täydellinen romanttiselle reissulle 😉
Olen ollut Berliinissä hyvin mielenkiintoisissa hotelleissa. Ensimmäinen oli ihan kamala, mutta hyvällä paikalla. Mies oli jossain konferensissa ja hotelli valikoitui sen mukaan. Aamulla heräsi siihen, että huoneeseen leijaili hirveä rasvan käry, kun pekoneja ja munakokkeleita kokkailtiin keittiössä. Toisella kerralla olin itse konferensissa ja jouduin valitsemaan hotellin sijainnin ja halvan hinnan mukaan. Se oli sellainen selvästi hieman nuoremmille suunnattu hotelli, kuitenkin todella siisti ja toimiva. Mutta mielenkiintoisinta oli se, että huoneeseen olisi voinut tilata halutessaan jotain, jonka nimi oli ”sex kit”. LOL!!!!! Tyypillistä saksalaista meininkiä? Ja huom, tämä ei ollut ”sellainen” hotelli. Sitten kolmas oli aivan ihana, shamppanja-aamupaloineen ja suurine huoneineen, mutta huoneen edullinen hinta selvisi yöllä, sillä toisella puolella katua oli YÖKERHO, jonka möly kuului todella hyvin huoneeseen. Siinä ei sitten pahemmin nukuttu.. Että sellaisia Berliinin hotelleja. 😛
Kannattaa harkita jo pelkästään aamiaisen takia, mutta romanttiselle reissulle tuo on ihan täydellinen :).
Melko mielenkiintoisia ja varmasti mieleenpainuvia hotelleja nuo kaikki kokemuksesi :P. Suosittelen tosiaan Waldorf Astoriaa noiden sijaan ensi reissullesi ;). En usko, että kuulet mölyä huoneeseen tai haistat ruokaa kuin korkeintaan huonepalvelun muodossa x).
Seuraavan Berliinin matkamme ”bucket listalla” on Adlon, historiansa takia, vaikkei nykyinen rakennus olekaan sama kuin alkuperäinen, josta Wikipedia sanoo ”The legendary original Hotel Adlon was one of the most famous hotels in Europe”.
Ihan näin hulppeisiin sviitteihin emme oikein ole mieltyneet, toisaalta hotellissa vietämme yleensä kuitenkin sen verran vähän aikaa, että juttu menisi vähän hukkaan, toisaalta liian iso hotellihuone (tai sviitti) ei enää tunnu oikein kotoiselta. Pari kertaa työmatkalla olen varaustilanteesta tai muusta syystä päätynyt yksin isoon sviittiin ja oikeastaan olisin niinä kertoina mieluummin asunut normaalissa huoneessa 🙂
Kahdestaan matkustettaessa iso huone tai huone + olohuone on kyllä ok, etenkin jos hotellissa oleillaan yli 2 yötä.
Olen kuullut Adlonista, mutten ole sen enempää perehtynyt siihen, mutta kuulostaa kyllä kokemisen arvoiselta paikalta :)! Ymmärrän, mitä tarkoitat sillä, kun sanot, ettei liian iso ja hulppea sviitti tunnu kotoisalta. Itsestäni ei tunnu samalta, koska tuollainen luksus vetoaa minuun, mutta ymmärrän silti :). Ja yksin yöpyessä liian suuri huone ei tosiaan ole kiva juttu, koska en ainakaan itse osaa edes nauttia sellaisesta, jos ei ole ketään, kenen kanssa jakaa se. Yleensä yövyn hotelleissa useamman yön peräjälkeen, joten siitä syystä tykkään kookkaista huoneista, joissa on tilaa niin tavaroille kuin itsellekin. Vaikka olemme paljon menossa aina kun lähdemme ulkomaille, hotellihuoneen taso on silti tärkeää, koska ainakin meidän kohdalla itse hotellilla on suuri vaikutus jopa siihen miltä kaupunki tuntuu. Kiitos kommentistasi :). Toivottavasti pääsette pian Adloniin!
Olipas pitkäveteinen postaus.Tekstin tiivistäminen olisi ollut paikallaan. Selväksi tuli, että luksusta oli, ja teitä kohdeltiin kuin vippejä. So what. Entä Berliini? Itse olin kaupungissa 4 päivää huhtikuun lopussa. Olisin halunnut lukea näkemyksiä ja tunnelmia kaupungista, enkä siitä, missä luokassa minäkin yönä majoituttiin. Itselleni reissussa tärkeintä on itse kohde, ei hotellin kylppärin kaakelit. 😀
Harmi, että omasta mielestäsi postaus oli pitkäveteinen, mutta miksi sitten tuhlasit aikaasi sen lukemiseen ja vielä kommentoimiseen? Yleensä en jaksa itse vaivautua, jos ei kiinnosta :). Jos postauksen ideana on kertoa hotellista, miksi kertoisin silloin Berliinistä? Kiva tietää, että postaukset Berliinistä kiinnostaisivat, mutta valitettavasti tämän ei ollut tarkoituskaan olla sellainen kirjoitus. Pidän kuitenkin mielessä, että kaupunkipostaukset kiinnostaisivat, mutta tiedän myös, että monet lukevat blogiani juuri siitä syystä, että saavat kuulla majoitusvaihtoehdoista :).
Tunnustan että olen alkanut enenevissä määrin rakastaa nimenomaan kauniita hotellihuoneita, ja niistä on tullut yksi tärkeä osa monia matkoja. :–D Ei tietysti aina, esimerkiksi Sveitsissä olivat viime kesälomareissulla monessa kaupungissa surkeimmatkin huoneet alkaen 250€/yö, ja siellä ei todellakaan tullut panostettua, kun oikeasti kivasta huoneesta olisi saanut maksaa jo tonnin. Mutta joo, parhaillaan odotan todella innoissani meidän yhtä Balilta varaamaa majoitusta, kun meillä pitäisi siellä olla huoneessa oma private pool. <3 Valehtelisin, jos väittäisin etten sellaisesta, ja tällaisesta WA-setistä tykkäisi. Ja saahan sitä tykätä. ^__^
Meitä hotelli-intoilijoita tuntuu olevan vielä melko vähän, mutta kiva kuulla, että olet liittymässä joukkoon ;). Mutta se on ymmärrettävää, että ei ole kivaa maksaa ihan järkyttäviä summia tuollaisessa maassa. Tuo Balin huone (jos tuota voi kutsua enää huoneeksi) kuulostaa aika upealta, joten ei ole ihme, että olet innoissasi ;). Näistähän on erittäin hyvä tykätä, jos lompakko ja hermot kestävät :D. WA nosti riman aika korkealle! Kiitos kommentista :).
Tää hotelli menee sarjaan ”ihan kiva”. Nimittäin itse olen yöpynyt Berliinissä kahdessa hotellissa, joista toinen oli Westin Grand Berlin (tuttu mm. Bourne-leffoista). Noin yleisesti Saksassa on panostettu liki hotellissa kuin hotellissa kylpyhuoneisiin. Myös tuo, että tietylle huoneelle (tai seurueelle) on varattu pöydät aamiaisella on sangen yleistä niin Saksassa kuin Itävallassakin. Okei, tähtiä tulee löytyä hotellilta (yleensä) 4, jotta tähän pääsee.
Sen sijaan olisi kiinnostanut, että maksoiko aamiainen jotakin? Kun satun matkustelemaan kohtalaisen paljon Saksassa, niin täällä yleensä sekä aamiainen että netti hinnoitellaan erikseen (pihit sakemannit). Eli oliko näin myös tuolla?
Tuo teidän sviitti on todella upea – itse perheellisenä viihdyn sviiteissä erittäin hyvin, koska näin meidän pirpana saa itselleen ihan oman huoneen, vaikka muuten käytämmekin hotellia vain nukkumiseen (turbonaattorimme jaksaa aamu 8:sta ilta 10:een asti oikeasti ravata ja katsella nähtävyyksiä – kaikki on kiinni niiden markkinoinnista toiselle (alle 10-v) 😉 ).
Muistan aikoinani Intiassa kun kaksi miestyökaveriani saivat sviitin – yhdessä hotellin ylibuukkauksen takia ja hämmästys oli suuri, kun joutuivat maksamaan sviitistään ihan ovh:n…
Parhaimmat näköalat taasen on ollut mm. Vancouverissa (vuorille – oiskohan ollu 28. kerros tjtn) sekä Nizzassa (suoraan merelle). Mutta nämä siis johtuvat ihan siitä, että rakastan luontoa ja luontomatkailua. Ihan mahtavia hotelleja löytynyt erilaisista luontokohteistakin.
Mieleenpainuvimpiin hotelleihin lukeutuu Sveitsissä Zugin lähellä sijaitsevassa Chamissa hotellihuone (sviitti) 3:lla parvekkeella, josta oli suora näköala kaverini tuparikotiin.
Mieheni on yöpynyt ”The” Waldorf Astoriassa ja se ei kuulemma ollut ihan niin hieno kun olisi olettanut – huoneet olivat ihan mahottoman pieniä ja hinta melkoinen… Palvelu toki ihan omaa luokkaansa.
Kallein hotelliyö tähän mennessä on tainnut olla ihan Tukholmassa 😉 Edes Sydneyn keskustan hotelli ei yltänyt tuohon hintaluokkaan – okei, Damin hotellikin aikoinaan oli ihan sikahintainen, mutta oli muutes ihana huone, parvekkeineen päivineen.
Westin Grand Berlin on varmasti hieno hotelli, kuten on myös esimerkiksi Ritz-Carlton, mutta omaan makuuni ne eivät pärjää Waldorf Astorialle erityisesti sisustuksensa puolesta. Nämä ovat täysin makuasioita, mutta tykkään modernimmasta ja puhtaammista linjoista, kuten myös WA:n tapauksessa värimaailmasta enemmän kuin noiden sisustuksista :). Eli tosiaan WA on Berliinin paras hotelli vain omasta mielestäni ;). En tiennytkään, että Saksassa kylpyhuoneisiin panostetaan, koska en ole aiemmin yöpynyt Saksan hotelleissa, mutta tuo on hyvä tietää. Muutenkin mukava tieto, että tuollaista pöytähommaa harrastetaan enemmänkin. Tähän mennessä olemme matkustaneet useimmiten kahdestaan, joten senkään takia tuollaista ei ole pahemmin tullut kohdalle.
Aamiainen maksaa yleisesti ottaen omasta mielestäni lähes jokaisessa hotellissa ympäri maailmaa – ainakin Japanissa, Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa olen yleensä törmännyt tähän. Tässä kyseisessä tapauksessa saimme HHonorsin tarjoushinnan kampanjan aikana ja mukaan kuului aamiainen. Menemme kaveripariskunnan kanssa takaisin tänne elokuussa ja silloin aamiaisen sisältävä hinta oli muistaakseni jotain 20 – 40 euroa kalliimpi per yö kuin ilman aamiaista. Netti kuitenkin tuli mukana ainakin HHonorsin asiakkaille.
Kiitos, se on kyllä mahtava :)! Uskon, että varsinkin perheellisille sviitit ovat hyvinkin hyödyllisiä. Varsinkin tuollainelle energiaa täynnä olevalle maailmanmatkaajalle :). Ylibuukkaustapauksissa taitaa yleensä mennä niin, ettei siitä tarvitse maksaa ekstraa, koska sehän on hotellin moka, joten on kyllä outoa, jos joutuivat maksamaan sen oikean hinnan :O.
Luontonäköaloja ei ole vielä tullut valitettavasti koettua yhdenkään upean hotellin ikkunasta, mutta voin vain kuvitella kuinka upea fiilis on ihailla esimerkiksi vuoristoa tai merta oman huoneensa ikkunasta jostain korkeuksista. Varmasti upeita kokemuksia! Riittivätkö ne kolme parveketta ihan varmasti ;)? Ja varmasti oli ”halpaa”, kun Sveitsi on tunnettu edullisista sviiteistään :P. Tuo New Yorkin Waldorf on tietysti kiehtova, mutta omaan makuuni liian vanhan näköinen, että haluaisin oikeasti mennä sinne. Kohtahan alkaa sen täysremontti ja isosta osasta huoneita muutetaan asuntoja. Palvelu oli varmasti upeaa, mutta monesti paikkojen maine legendaarisena hotellina ei takaa sitä, että se on oikeasti upea kokemus ns. ”kovan tuotteen” osalta.
Tukholma on muuten ihan järkyttävän kallis! Maksettiin maaliskuussa saman verran kahden yön reissusta Tukholmaan kuin elokuussa kolmesta yöstä Berliinissä. Ja Berliinissä on sentään upea Waldorf, kun taas Tukholmassa meillä oli Hiltonin Executive huone, joka oli kiva, mutta ei mitään verrattuna tuohon. Välillä joidenkin kaupunkien ja maiden hotellien hinnat pääsevät yllättämään.
Oli kiva kuulla omista kokemuksistasi sviiteissä, koska kuulostaa siltä, että olet päässyt näkemään yhtä sun toista :). Kiitos siis kommentistasi ja toivottavasti pääset näkemään hulppeita sviittejä jatkossakin!
[…] joista kolme oli kertomisen arvoisia tavalla tai toisella. Kaikki näistä kolmesta oli Waldorf Astorian Conciergen suosittelemia meidän toiveidemme pohjalta. Oli virkistävää saada hotellilta näin […]