Koetteko koskaan sellaista tukahduttavaa uupumusta? Ei väsymystä, vaan uupumusta. Sellaista, joka tulee yleensä henkisen puolen asioista ja stressistä. Itselläni on nimittäin ollut sitä nyt pari viime viikkoa. Ja outoa on se, ettei tämä stressi ja uupumus johdu mistään ikävästä asiasta vaan mielettömän hyvästä sellaisesta. Helsinkiin muuttaminen on iso askel meille molemmille ja se vaatii valtavasti järjestelyjä ja pohdintaa, joten olemme Tiian kanssa molemmat aivan poikki jatkuvasti. Yritin taas kirjoittaa kunnon postausta ja sainkin aloitettua Tokion Hiltonista kertovan jutun, mutta jossain vaiheessa pienetkin energian rippeet hiipuivat enkä jaksanut enempää. Haluaisin kirjoittaa ja tiedän, että blogi kaipaa nyt materiaalia… ja sitä materiaalia kyllä löytyy, mutten vain saa itsestäni mitään irti.
Tästä syystä pyydän anteeksi lukijoiltani, että blogi käy hieman hitaalla. En ole pitämässä mitään taukoa, mutten tiedä, missä vaiheessa saan kunnon postauksen itsestäni irti. Toivottavasti jossain vaiheessa alkavalla viikolla. Vielä pitäisi kirjoittaa valtava määrä Tokio-postauksia, hotelliarvostelu Hiltonista ja Sokos Hotel Paviljongin sviitistä ja tietysti siitä Finnairin businessluokasta. Juttuja riittää noidenkin lisäksi vaikka kuinka, mutta juuri nyt en saa niitä ulos. Yrittäkää vielä kestää mukana ja pitäkää peukut pystyssä, että löydämme unelma-asuntomme Tiian kanssa mahdollisimman nopeasti :). Siihen on vielä pitkä matka, että varsinainen muutto on hoidossa, mutta kun nyt löytäisi sen asunnon, yksi suuri asia olisi hoidossa.
Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! Nyt käymme katsomaan suosikkisarjamme Amazing Racen uusinta tuotantokautta Tiian kanssa :).
16 kommenttia
Take it easy 🙂
Lukijat varmasti odottavat vaikka tuntuisikin että taukoa täytyy pitää. Muistan miten uupunut itse olin kun tulin kotiin Islannista. Joulun aikaan en jaksanut julkaista paljon mitään sillä pää tarvitsi todellakin tuuletusta sekä koulustressistä että kaikista blogiasioistakin. En tehnyt oikeastaan lomalla yhtään mitään. Rentouttavan pariviikkoisen jälkeen sai ihan uudella innolla kaikesta taas kiinni. Uupumus ei ole kuitenkaan leikin asia, joten kannattaa olla ottamatta stressiä vaikka se vaikeaa olisikin.
Toivottavasti teille löytyy pian kiva kämppä!
Kiitos, totta joka sana :). Tuntuu siltä, etten osaa ottaa tätä uupumusta niin ”vakavasti”, koska kyseessä on kuitenkin mukava asia, mutta toisaalta muuttaminen kuuluu niihin normielämän stressaavimpiin asioihin työpaikan vaihtamisen yms. kanssa. Eli ehkä tätä pitää tavallaan kunnioittaa eikä vähätellä turhaan. Joten kiitos, että sait minut tajuamaan tuon.
Kiitos, varmasti löytyy :)!
Kuules, tiedän tunteesi. Käyn itse nyt melko rankkoja aikoja työelämässä, sillä eräs projekti ei ole ainoastaan henkisesti rankka vaan myös kirjaimellisesti psyykkisesti rankka joten takki on totaalisen tyhjä arkisin. Älä rasita itseäsi blogin kanssa, kyllä me odotetaan täällä kiltisti 😉 Jaksuja!
Blogista ja keskusteluistamme päätellen tiedän, että koet tällaisia fiiliksiä aika paljon useammin kuin minä :/. Ja taidan tietää sen työjutunkin, joten ymmärrän ihan täysin, että jaksamista vaaditaan. Kiitos tsemppaamisesta ja samaa myös sinne :). Hyvä tietää, että lukijat ymmärtävät :).
Tsemppiä, näitä hetkiä tulee silloin tällöin itse kullekin ja silloin on vaan parempi ottaa vähän välimatkaa joihinkin juttuihin ja sallia itselleen tauon. As you know, meitsi tietää mistä puhuu kun on kyse tauoista 😉 Onneks teillä on ainakin mukavat suunnittelmat joiden toteutumista on kiva odottaa vaikka prosessi olisikin vähän stressaava!
Hyvin sanottu ja tiedän tosiaan, että tiedät mistä puhut :). Ja totta sekin, että onneksi prosessi on sentään mukava, joten kyllä sen stressinkin kestää. Kiitos :)!
Terveys ja hyvinvointi ennen kaikkea, lukijat kyllä odotamme älä huoli. Blogi on kuitenkin meille useimmille rakas harrastus eikä siitä tulisi aiheutua lisästressiä. Joten kirjoita kun siltä tuntuu ja kun se on mieluista 🙂
Ihan totta, Leena. Kiva tietää, että lukijat ”hyväksyvät” tämän :). Ei pitäisi tosiaan aiheutua stressiä, koska kyse on kuitenkin vielä ainakin harrastuksesta, joten ehkäpä yritän nyt rauhoittua tämän asian suhteen ja jättää turhat paineet pois :). Kiitos tästä!
Ehdottomasti otat sen ajan lepäämiseen, mitä keho ja mieli vaatii.
Voin tosiaan allekirjoittaa tuntemuksesi. Takana on nyt pitkä työrupeama, joista viimeisimmät kolme kuukautta päivät ovat venyneet aika pitkiksi projektitöissä Helsingissä ja samalla on kuitenkin pitänyt järjestellä yhtä ja toista muuttoa varten. Nyt on saatu tavarat porukoille ja vielä pitäisi jaksaa viimeisiä Aussi-juttuja hoitaa. Tämän lisäksi on ollut perhepiirissä kaikenlaista, joka on syönyt henkisiä voimavaroja, joten kaiken kaikkiaan on sellainen olo, että on ihan loppu.
Kyllä sun seuraajat pysyy messissä, vaikka vähän taukoa tulisikin 🙂
Kiitos, pitää kuunnella tätä neuvoa :).
Uskon tosiaankin, että ymmärrät tilanteeni ja tuntemukseni varsin hyvin, kun itse juuri koit/koet parhaillaan tuota samaa asiaa, mutta siihen päälle tulee vielä muutto ihan uuteen maahan. Yritä sinäkin jaksaa :). Ja perhejutut ovat kyllä kaikkein harmillisimpia, joten toivottavasti kyseiset asiat järjestyvät. Kohta pääset Australian auringon alle, missä ei ole enää huolen häivääkään!
Kiitos, se on mukava kuulla, ettei blogia hylätä hiljaisempana aikana :).
Tsempit sinne suuntaan ja ei huolta, kyllä lukijat ymmärtää ja tätä se on itse kullakin aika ajoin. Itse tein pari viikkoa sikana töitä, että sain uuden blogialustan valmiiksi. Nyt kun se on ready, pitäis jaksaa alkaa postata 😀 Ehkä odotan hetken.. Kivaa viikkoa ja tervetuloo Helsinkiin!
Kiitos :)! Niinhän se on, että jokaisella bloggaajalla taitaa tulla silloin tällöin tilanteita, ettei vain ehdi ja jaksa kirjoittaa. Pitää vain toivoa, että myös ei-bloggaaja-lukijat ymmärtävät sen :). Blogialustan kuntoon laittaminen vaatii varmasti aivan mielettömästi aikaa ja energiaa! Ymmärrän siis täysin, jos pitää hieman kerätä voimia ennen varsinaisen materiaalin tuottamista.
Kiitos paljon! Täältä sitä tullaan hitaasti, mutta varmasti :P. Mukavaa viikkoa sinne kanssa!
Tsemppiä kaikkeen hässäkkään täältäkin! Kuten muutkin bloggaajat tuossa yllä sanoivat, tiedän tunteen. Mutta olen myös huomannut, että kaikki lukijatkin valittelevat monesti kiirettä ja pahoittelevat, etteivät ole ehtineet lukea tarpeeksi suosikkiblogejaan. Olen miettinyt, että ehkä se ei ole lukijankaan kannalta niin vakavaa, jos on aikaa lukea se tuorein postaus ”rauhassa” ennen kuin on postauksia jonossa asti.
Monesti sitä toki peräänkuulutetaan, että jostakin tietystä postaustahdista olisi hyvä pitää kiinni. Mutta pöh niin kauan kuin tämä on meille itsemme ilmaisu keino ja ilo – ei kenenkään muun tai minkään muun pitäisi sanella mitään soveliasta postaustahtia. Me ollaan artisteja luomisen tuskineen kuten kuuluu 😉
Muutto on kyllä iso juttu elämässä, joten take your time.
Mutta pakko sanoa loppukevennyksenä, että tähän positiiviseen ongelmaan saa tottua Helsingissä. Päivät on vaan liian lyhyitä kaiken kivan tekemiseen 😀 Mutta parempi niin kuin olla energiaton tylsyydestä, eikö totta 😉
Tsemppiä sinne ja onnea asunnon löytämiseen!
Kiitos, Ulla! Minulle ei ole vielä pahoiteltu sitä, ettei ole ehditty lukemaan, mutta toisaalta itse olen kyllä sanonut tuota joillekin bloggaajille, joten hyvähän se on ajatella noinkin päin :). Se on täysin totta, että turha tästä hommasta on ottaa paineita niin kauan kuin tämä on pelkkä harrastus, mutta toisaalta haluaisin kuitenkin jossain vaiheessa tehdä tästä jotain suurempaakin, joten asennoitumiseni tähän asiaan on aina ristiriidassa :P. Mutta tuo on mahtavasti sanottu, että olemme artisteja, joilla on omat luomisen tuskansa! Sitähän tämä on!
Juuri tuota odotankin Helsingiltä! Ärsyttää olla Lappeenrannassa aina kotona, koska mitään tekemistä ei ole. Ei haittaa yhtään vaikka Helsingissä olisi kalenteri ihan täynnä, koska ainahan sitä voi olla menemättä joihinkin niistä jutuista. Eli mieluummin on liikaa tekemistä kuin liian vähän :). Todellakin noin on parempi ja osuit aivan naulan kantaan :D!
Kiitos paljon!
Kaikki varmasti ymmärtävät, no worries! Toisinaan tosiaan kiire ja uupumus vaan pukkaavat päälle, eikä sille mitään mahda: liika murehtiminen ja stressaaminen vain pahentavat tilannetta 🙂
Kiitos :). Tuo on ihan totta, että tästä blogista stressaaminen oikeasti vain pahentaa tätä stressiä entisestään, joten pitää yrittää ottaa rennosti :).