Tokio-postauksia on vielä tekemättä, mutta olen viimeaikoina kirjoitellut businessluokan lipuista mm. TÄSSÄ postauksessa, joten ajattelin, että olisi ajankohtaista tehdä postaus ensimmäisestä kokemuksestani businessluokassa.
Oltuamme Tokiossa pari päivää, Finnair ilahdutti minua sähköpostilla, jossa tarjottiin mahdollisuutta paluulennon matkustusluokan korotukseen 500€ / hlö. Olihan se iso summa, joten pähkäilin sitä jonkin aikaa, mutta olihan tarjoukseen lopulta tartuttava. Tämän ansiosta masentavassa kotiinpaluussa oli jopa jotain odotettavaakin.
(Edit: Päätin vielä lisätä tähän, että kyseessä oli Finnairin Airbus 330-300 kone, jossa on käsitykseni mukaan tällä hetkellä kaikkein paras Finnairin businessluokista. Kuulemani mukaan 340-300 -koneissa businessluokka ei ole yhtä hyvä, mutten tiedä onko asialle jo tehty jotain)
Monet voivat ajatella, että businessluokassa saa vain parin sentin lisäyksen istuimen leveyteen ja se on sitten siinä. Totuus on kuitenkin aivan toinen ainakin kaukolentojen tapauksessa. Luettelen tähän joitain businessluokan etuja Finnairilla varsinaisen paremman matkustamon lisäksi:
- Nopeampi lähtöselvitys lentokentällä
- Priority turvatarkastus
- Priority matkatavarat, joten laukkunsa saa nopeammin määränpäässä
- Ensimmäisten joukossa lentokoneeseen ja sieltä pois
- Tokioon tullessa olisi päässyt paljon nopeammin maahantuloselvityksistä läpi, jos olisi matkustanut businessluokassa (economyssa meni noin 45 min)
- 3 matkalaukkua ruumaan
- 2 käsimatkatavaraa (tämän rajoituksista en ole täysin varma)
- Vapaammat mahdollisuudet muuttaa lentolippua
- Pääsy lentokenttäloungeen
Businessluokassa matkustaminen on yhdellä sanalla kuvailtuna rentoa. Tämä alkaa heti kentälle saavuttaessa. Lähtöselvitykset ja turvatarkastukset hoituvat nopeasti ja tehokkaasti ilman suurempaa jonottelua. Turvatarkastuksesta voikin siirtyä suoraan Naritan kentällä Qantasin loungeen odottelemaan koneen lähtöä. On hienoa, kun voi jättää lentokentän hälinän ja ihmistungokset taakseen suuntaamalla loungen rauhalliseen ja hiljaiseen ilmapiiriin. Qantasin loungessa oli tarjolla erilaisia pikkuruokia ja kaikenlaista juotavaa (tämä oli erittäin tervetullutta lentokenttähotellin kehnon aamiaisen jälkeen).
Loungessa oli tarjolla lehtiä, ilmainen netti ja muistaakseni myös suihkutilat. Näin täällä myös hienoimman vessan, johon olen koskaan törmännyt! Ehdin tottua japanilaisiin high-tech vessoihin, mutta siitä huolimatta yllätyin mennessäni loungen vessaan. Avatessani vessakopin oven vessanpöntön kansi nousi valmiiksi ylös. En voinut olla hymyilemättä tuollaiselle toiminnolle.
Kyseessä oli ensimmäinen kertani businessluokassa, joten en tiennyt mitä odottaa. Voin kuitenkin sanoa sen, etten pettynyt tippaakaan. Heti koneeseen astuttuamme (omasta sisäänkäynnistä tietysti) meidät otettiin erittäin lämpimästi vastaan kuohuviinin ja appelsiinimehun kera. Olihan se aikamoista vaihtelua, kun juomat tarjoiltiin muovimukien sijaan Iittalan Ultima Thule -laseista. Oli hauskaa, kun minua lennon aikana palvellut japanilainen lentoemäntä kutsui minua herraksi (sir) ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuiskasin Tiialle tästä ja naureskelin, sillä jostain syystä se tuntui niin absurdilta, vaikka kyseessä olikin pieni asia.
Lähtövalmistelut ovat yleensä pelkkää hälinää ja tungosta, kun on kyse economyluokasta. Kuitenkin businessluokassa lähtövalmistelut tehtiin täydessä rauhassa samalla, kun kaiuttimista soi rauhoittava klassinen musiikki. Suorastaan yllätyin, kun kapteeni kuulutti, että olimme valmiita lähtemään. Kaikki tapahtui niin nopeasti ja huomaamattomasti. Lennon aikanakin huomasin, että businessluokassa saattoi olla parempi äänieristys, sillä lentokoneen äänet eivät häirinneet laisinkaan esimerkiksi keskustelua.
Ja sitten se kaikkein tärkein… nimittäin businessluokan istuin. Koneessamme oli Finnairin full-flat istuimet, jotka nimensä mukaisesti menevät täysin makuuasentoon. Eikä kyseessä myöskään ollut se ”liukumäki-malli”, josta ihmiset liukuvat pois.
Istuimet olivat todella mukavat ja juuri sopivan kokoiset. Pidin kovasti myös leveästä käsinojasta, jossa oli hyvä pitää esimerkiksi juomia yms. silloinkin, kun otti käsinojan sisältä tulevan pöydän esiin ruokaa varten. Omalla paikalla oli jotenkin niin kotoisa olla.
Oli mahtavaa katsella leffoja omalta näytöltä puolimakaavassa asennossa samalla, kun siemaili punaviiniä yläilmoissa.
Istuimessa oli hyvät säätömahdollisuudet, jotta kuka tahansa löytää sopivan asennon nukkumiseen, lueskelemiseen, ruokailuun ja kaikkeen mahdolliseen. Hierontatoiminto oli hauska lisä, vaikken sitä kauheasti käyttänytkään. Näillä istuimilla olisi helppo nukkua vaikka koko lennon ajan.
Ps. Innostuin myös niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin vessasta! Nimittäin yleensä välttelen lentokoneen vessaa kuin ruttoa. 10 tunnin lennollamme Tokioon en käynyt kertaakaan vessassa (too much information, I know). Mutta busineksessa vessaan on jopa panostettu. Vessa on valoisampi, suurempi ja siellä on jopa oma ikkuna! Ja huomasin, että busineksessa vessat pidetään siisteinä koko lennon ajan. Kaukana oli se ryöttäinen, eritteillä vuorattu economyvessa, johon minulla valitettavasti oli näköyhteys koko menolennon ajan.
Tästähän on hyvä siirtyä ruokiin, eikö niin?
Lennon alkuvaiheessa jokaiselle jaettiin omat ruoka- ja viinilistat, joista sai valita omat ateriansa lennolle. Lentokoneruokahan ei yleensä saa kauheammin kehuja, mutta voin sanoa, että ruoka oli herkullista. Olihan ruoat mm. Tomi Björkin suunnittelemia.
Koko lennon ajan lentoemännät huolehtivat siitä, että kaikki on hyvin ja juomaa riittää. Hyvää punaviiniä ja baileysia meni kyllä pari lasillista. Söin myös ensimmäistä kertaa amouche bouche -alkupalan, joka näkyy kollaasin oikeassa yläkulmassa. Olen kuitenkin sen verran ”moukka”, etten voi olla sanomatta tuota alkupalan nimeä ylikorostetun hienostuneesti kuin ranskalainen herrasmies konsanaan.
Ruoathan sai tosissaankin valita parista vaihtoehdosta. Itse valitsin alkupalaksi mm. samettista peruna-purjo -keittoa ja pääruoaksi naudanliha sukiyakia, nuudeleita, riisiä yms. Tämän lisäksi tuli vielä ”kevyt ateria”, joksi valitsin japanilaisen bento-boksin, joka sisälsi kaikenlaista herkullista japanilaista ruokaa. Näiden lisäksi sai mm. juustoja ja jäätelöä. Koko lennon ajan sai myös pyytää ”on demand” -listalta esimerkiksi hodareita, sushia, voileipiä, pullaa, suklaata yms. joita sai syödä sen verran kuin halusi.
Ps. Tuossa oikeassa alakulmassa näkyy Tiian lakto-ovo -ateria, mutten muista mitä herkkuja se sisälsi.
Ja jos kaikki tämä ei vielä riittänyt niin asiakaspalvelu oli kirsikkana kakun päällä. Businessluokassa on niin vähän matkustajia, että lentoemännät ehtivät palvelemaan kaikkia selvästi paremmin ja nopeammin. Tiia istui vasemman käytävän puolella, joten häntä palveli maailman paras suomalainen stuertti (hänestä kohta lisää) ja minun oikeanpuoleisella käytävälläni kulki erittäin ystävällinen japanilainen lentoemäntä.
Ystävällisyys oli aivan toista luokkaa kuin se, mihin olen tottunut. Kun minulta kysyttiin haluanko kahvia tai teetä, päätin kysäistä onko tarjolla cappuccinoa. Lentoemännän ilme muuttui todella pahoittelevaksi ja hän häpeillen alkoi sanoa, että ”Valitettavasti tässä ei ole cappuccinoa…”, johon sanoin tietenkin, ettei se haittaa eikä se ole välttämätöntä. Mutta hän jatkoi: ”…mutta voin valmistaa sellaisen… siinä kuitenkin kestää viisi minuuttia.” Siis ongelma ja suuri häpeä oli se, että minun piti odottaa ”erikoiskahviani” viiden minuutin ajan. En oikein ole tottunut tuollaiseen.
Kun tuli aika tarjoilla kevyt ateria, sama lentoemäntä oli huomattavasti todella pahoillaan, kun hän joutui sanomaan minulle, että toinen ruokavaihtoehto on jo loppunut (länsimaalainen versio = leipää), joten jäljellä on enää japanilainen bento-boksi (jonka olisin muutenkin ehdottomasti halunnut). Sanoin, että ehdin kyllä syömään Suomessa noita länsimaalaisia vaihtoehtoja ihan tarpeeksi, joten otan mieluummin vielä niitä japanilaisia herkkuja.
Tiian stuertti oli aivan omaa luokkaansa. Aivan mahtava tyyppi! Huumorintajua vaikka muille jakaa. Tiia kävi nukkumaan lennon aikana, mutta itse päätin katsella leffaa. Jossain vaiheessa alkoi tekemään mieli jotain makeaa, joten kysyin ohimenevältä stuertilta, mitä heillä on tarjolla. Hän kävi tarkistamassa asian ja palasi pian luetellen vaihtoehtoja: ”Tuolla olisi sipsejä”… sellaisia kiitos… ”ja fazerin sinistä”… otetaan sitäkin… ”ja voileipiä”… nooo…. tuo vielä sellainenkin. Huvittavaa tässä oli se, että aina, kun olin syönyt käärepapereissa olleet fazerin siniset, hän nappasi roskat sivupöydältäni ja laittoi kourallisen suklaata tilalle. Tätä jatkui monen monta kertaa. Hän vain ilmestyi tyhjästä penkin takaa ja huomaamattomasti vaihtoi suklaat aina uusiin. Varmaankin viidennen annoksen jälkeen naureskelin hänelle, ettei nyt oikeasti tarvitse enää antaa niitä enempää, mutta tämän jälkeen hän tuli vielä kerran vaihtamaan suklaasatsin veikeä ilme kasvoillaan. En voinut olla nauramatta. Hän teki niin suuren vaikutuksen meihin molempiin, että olisi mahtavaa, jos voisin lähettää hänelle terveisiä tätä kautta. Valitettavasti en tiedä hänen nimeään.
Kaiken kaikkiaan businessluokassa matkustaminen on upea alku- tai loppumatkalle. Pitkänkin lennon jälkeen pääsee perille virkistyneenä, rentoutuneena ja valmiina uusiin seikkailuihin. Vaikka liput maksavatkin järkyttäviäkin summia, ymmärrän täysin hinnan perusteet. Pelkkä yksi istuin taitaa viedä ainakin kolmen economy-istuimen verran tilaa ja lentohenkilökuntaa on varmasti kolme kertaa enemmän per matkustaja (tai luultavasti suhde on tuotakin parempi). Kun tähän lisätään ravintolatasoiset ruoat ja juomat plus kaikki muut mukavuudet, hinta on täysin oikeutettu. Pyrin siihen, että jatkossa lennän kaikki kaukolennot busineksessa tai paremmassa, jos vain mahdollista. Oli se niin hieno kokemus. Jos rahaa käyttämällä voi poistaa matkustamisesta sen negatiivisen osuuden, niin olen täysin valmis siihen.
Kysykää ihmeessä, jos haluatte tietää lisää tai haluatte saada tarkennusta johonkin. Toivottavasti jollekin oli hyötyä näistä tiedoista, mutta kaikkein eniten toivon, että nautitte tämän lukemisesta.
Oletko sinä kenties matkustanut businessluokassa? Tai haluaisitko ehkä joskus matkustaa? Kerro ihmeessä omista kokemuksistasi tai mielipiteistäsi kommenttiosiossa!
Jos pidit lukemastasi ja haluat tietää ensimmäisten joukossa, kun julkaisen postauksiani, voit käydä tykkäämässä blogin Facebook-sivuista. Jos haluat nähdä myös kuvia ennen kuin ne päätyvät blogiin asti (jos päätyvät lainkaan) ja seurata juttujani enemmän reaaliajassa, käy tykkäämässä myös Instagram-sivuistani. Kiitos :)!
68 kommenttia
En ole ikinä matkustanut business-luokassa, mutta esim. Etihadilla ihan siellä economyssakin lentäessä tuntui kuin olisi ollut businessluokassa. Kone oli siisti, palvelu pelasi, ruoka oli hyvää eikä vessassa tarvinnut pelätä bakteereita. Business olisi varmaan tietysti ollut mahdottoman hieno, mutta sinne ei varmaan ole asiaa kuin sheikeillä.
Uskon että lentoyhtiöiden välillä on paljonkin eroa, minkälainen se köyhien karjaosasto businekseen verrattuna on. Harmi, että sulle se Finnairin economy oli niin traumaattinen kokemus. Olen itse lentänyt Finnairilla useamman kerran Helsinki-Nagoya väliä ja kerran Tokioon, ei ole ollut valittamista – paitsi sen suhteen, että joka kerta oli lento mennessä myöhässä, pari kertaa jopa 3 tuntia. Siihen ei olisi businessluokkakaan auttanut.
En ole koskaan kokeillut Etihadia, mutta kuulostaa kyllä aika hienolta :)! Joillain lentoyhtiöillähän korkeamman luokan liput maksavat jopa parikymmentä tuhatta euroa, joten sheikeille ne on tarkoitettu :P.
Se oli ”traumaattinen” kokemus vain kun ei ole tottunut noin pitkiin lentoihin :/. Ei Finnairissa mitään vikaa ole, mutten oikein itse jaksa noin pitkiä lentoja ainakaan economyssa. Toivottavasti et kuitenkaan ymmärtänyt tästä niin, että halveksuisin jotenkin ”karjaosasto” tai jotain muuta tuollaista. En nimittäin missään nimessä ajanut sitä takaa tällä postauksella. Tarkoitukseni oli vain tuoda esille hieno kokemus, joka poikkeaa yleisestä matkustustavastani 🙂
Todellakin 🙂 ! Mutta uskon, että myös jatkossa se tuntuu tosi hienolta :P.
Uskon, että eroja kyllä löytyy aika paljon noissakin asioissa. 1. luokka on vielä saavuttamattomissa, koska ne liput ovat yleensä aivan järkyttävän hintaisia. Aina kuitenkin kannattaa yrittää, jos ne lentoemot eivät vaikka huomaa sitä kurkkausta 😉
180 astetta :O?! Vau! En edes tiennyt, että tuo on mahdollista. Se on varmasti aivan mieletön kokemus! Kelpaisi kyllä itsellekin :). Osaatko sanoa onko Firstin ja Busineksen välillä niin suuri ero, että Tepon mielestä olisi hyötyä maksaa ekstraa siitä firstistä? Tarkoitan siis, että jos on varaa matkustaa kummassa vain, mutta onko se ns. tarpeellista korottaa firstiin asti :)?
Tarkoitatko tuolla tarjouksella samanlaista korotusta kuin meille tuli Tokioon? Eli siis otetaan yhteyttä vähän ennen lentoa ja kysytään? Vai odotatko jotain muuta tarjousta? Toivottavasti saat ne liput!
Ilmeisesti ei, sillä ne ovat aivan omaa luokkaansa :P. Voi, olipa harmillinen sekoilu x). Teppoa varmasti ärsytti aika lailla ;).
Siis onko noin käynyt useastikin, että tarjoavat noita? Kysyn vielä, että missä vaiheessa noita yleensä ehdotellaan ja ehdotetaanko korotuksia saman tien molempiin suuntiin?
Halvemmallahan tuo tietysti onnistuisi kuin se, että ostaa businessliput saman tien, mutta kun en viitsisi jättää asiaa sattuman varaan :/
Olisi niin houkuttelevaa vain luottaa, että ne tarjoukset tulevat, mutta kun en viitsi jättää sen varaan :/. Mutta hienoltahan tuo kaikki kuulostaa :). Kelpaa matkustella Euroopassakin, kun on penkkejä vaikka muille jakaa ;). Sori, että vielä kysyn tätä, mutta missä vaiheessa nuo tarjoukset ovat yleensä tulleet? Tarkoitan, että tulevatko ne yleensä vaikka viikkoa aiemmin tai päivää aiemmin yms.? Kiitos, että jaksat vastailla!
Olen varmaan oman tarinan jo sulle täällä kertonutkin mutta matkustimme Japaniin 2012 ja mennessä siskoni lipuissa oli häikkää joten lähes myöhästyimme koneesta ja jouduimme ostamaan hänelle lipun uudelleen. Hyvitykseksi neljän hengen porukkamme pääsi paluu lennolla Nagoyasta businekseen ja 18-vuotiaalle kokemus oli kyllä ihan mieletön. Juurikin kuvailemiasi asioita on jäänyt mieleen. Päälimmäisenä vessan ikkuna ja ultima thule lasit 🙂
Kerroit kyllä, mutta mielellään tuollaisia tarinoita kuulee useammankin kerran 🙂 . Harmi, että oli häikkää noissa, mutta aikamoinen hyvitys teille tarjottiin ;). Kiva, että pääsit kokemaan tuollaista jo noin nuorena :)!
Koska mua kiinnostaa laatu matkailussa, on business-luokan houkutus luonnollisesti kova. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan ollut varaa sitä kokeilla, olen tyytynyt ”sijoittamaan” vain viiden tähden hotelleihin. 🙂 Niin, kiitos tästä raportista. Olen kuullut juttuja business-luokasta, mutta tämä oli ehdottomasti kattavin kuvaus aiheesta!
Business on sellainen juttu, että harva pääsee sitä koskaan kokemaan ja monet niistä harvoista kokevat sen vain kerran tai pari ”hyvällä tuurilla” juuri näiden korotusten muodossa, kuten esimerkiksi minä. Siis sanon tämän hieman kärjistäen, mutten missään nimessä negatiivisessa mielessä. Mutta jos sinne todella haluaa, aina voi löytyä keinoja :). Esimerkiksi tuo toisessa postauksessani mainitsema ”kikkailu” voi olla yksi niistä keinoista tai sitten vain se hyvä tuuri jollain lennolla. Kyllä sinä sinne joskus menet, jos oikeasti haluat 😉
Oli miten oli, nuo hyvät hotellit (en ole itse koskaan kokenut 5 tähden hotellia) ovat paljon tärkeämpi osa matkaa kuin itse lento :). Lento vielä menee huonommassakin luokassa, mutta hotellin pitää olla juuri sellainen kuin itse haluaa :)! Tosi kiva juttu, että tykkäsit postauksesta ja pidit sitä kattavana. Itsellänikin on ollut vaikeuksia löytää mitään kokemuksia businessluokasta ainakaan hirveän kattavasti, joten ajattelin, että tämä on nyt paikallaan 😉
Hannu Vistin (lähinnä politiikkaa käsittelevästä) blogista olen joskus lukenut myös business-luokassa matkustamisesta. Enpä minäkään muista suomeksi muita juttuja aiheesta nähneeni, tosin en nyt ole aktiivisesti viime aikoina etsinytkään.
Joo, tokihan se noin menee, että lento on se välttämätön ”paha” matkassa, joka on vain pakko kestää. En pelkää tai vihaa lentämistä, mutta en kyllä turistiluokassa nautikaan siitä. Mieluummin matkaan junalla tai laivalla, jos se vain on järkevästi mahdollista. 🙂
Onneksi busineksessa tuo välttämätön paha muuttuu nautinnoksi 🙂 . Mutta olen ihan samoilla linjoilla kanssasi!
Juu ne liukumäkipenkit on onneksi poistumassa Finskiltä, hyvä niin sillä niissä ja täysin makuuasentoon menevissä penkeissä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kattavasti kerroit postauksessasi busineksestä, kiitos siitä mutta muhkeammat peitot unohtui mainita 😉 Itse olen lentänyt Emiratesin turistissa ja täytyy myöntää että se veti vertoja Finnairin businekselle täysin, vain penkeissä oli eroa. Kyllä sitä tämä tyttö katseli haavi auki nenän eteen tuotuja menuja ja kaikkia mahdollisia pistokkeita penkeissä. Mukavasti meni matka ja unet selkä pystyssäkin 😉
Onneksi en ole niitä joutunut kokeilemaan ;). Kiva, että kerroin mielestäsi kattavasti, mutta pahoittelen, etten maininnut peittoja :P. En myöskään maininnut kunnon aterimia enkä valkoista pöytäliinaa :). Mutta en edes tajunnut tuota peittoasiaa vasta kuin nyt, kun sen sanoit. Jälkikäteen muistan kyllä, että ne olivat muhkeammat. Pitää joskus harkita tuota Emiratesia, jos se todellakin on noin hieno :O
Harmi kun en voi liittää tähän kuvaa Emiratesin tähtikatosta tai menusta. Tai siitä kun lentoemäntä tuli kysymään voiko hän ottaa minusta ja lapsista kuvan. Annoin luvan ja syykin selvisi. Kamerasta tulostettiin meidän kuva alta aikayksikön ja se laitettiin itse kirjoitettuun ja lentoemäntien signeeraamaan korttiin. Ja leluja pukkas komiasti viihdykeeksi ja muistoksi lapsille reissusta. Voin vaan kuvitella millaista hiekkayhtiöillä olisi matkustaa edes busineksessä…
Niin ja unohdit myös mainita Finskin kankaisista lautasliinoista sen napinläven 🙂
Harmi, ettei tämä hyväksy sellaista liittämistä :/. Mutta kuulostaa kyllä törkeän hienolta :)! Aika kiva, että lentoemännät tekevät tuollaista omasta aloitteestaan. Mielettömän kuuloista asiakaspalvelua jo economyssa, joten business varmasti olisi jotain ennenkuulumatonta 🙂 . Ja en muuten pistänyt merkille noita lautasliinojakaan! :O En huomannut selvästikään mitään yksityiskohtia 😛 Olin liian sekaisin niistä kaikista muista hienouksista x)
Hyvä, että mainitsit tuon. Pitääkin muutella asetuksia 🙂 . Kiitos viel tästä kommentista, sillä se vaikuttaa paljon omaan matkustamiseeni.
Mä olisin varmasti käyttänyt tuota hierontaa koko matkan. 😀 Tosi kiva postaus, toivottavasti saat seuraavan Tokion reissunkin heittää busineksessa!
Olen myös lentänyt Emiratesin turistissa muutamia kertoja (rivillä 70 jotain siellä ihan perällä vessojen vieressä, hiphei) ja täytyy sanoa että tykkäsin niistä menuista joita tuotiin eteen sekä baarivalikoima oli uskomaton. Lentokoneruoaksi todella herkullista ruokaa ja muutama lasi hyvää viiniä, niin ei se penkin sijaitikaan harmittanut. 😀 Yhdellä kerralla pääsin upgraden vuoksi Premiun Economyyn Emiratesilla ja joo…. eipä tehtyt jatkolennolla paljon mieli sinne takapenkkiin taas. 😉 Eli ei voi samana päivänä mainitakaan Finnairin kaukolentojen ja Emiratesin turistiluokkia, tosin sieltä paremmista luokista en voi oikein vertaillakaan kun olen niitä vähän käyttänyt.
Testasin sitä hierontaa pariin otteeseen, mutta valitettavasti se ei ollut tarpeeksi voimakas, että siitä olisi ollut kauheasti apua 😉 . Ehkä se kuitenkin vähän rentoutti 🙂 . Kiva, että tykkäsit postauksesta! Todellakin toivotaan niin 😀 .
Tuo Emirates kuulostaa kyllä ihan törkeän hienolta :O . Pitääkin harkita sitä omilla matkoillaan seuraavan kerran, kun sekin on vaihtoehto kohteeseen, johon lennän. Tuo fiilis, ettet enää halunnut sinne taakse on juuri sama fiilis kuin minulla tuosta Finskin businessluokasta 🙂 . Eli ymmärrän täysin. Oliko nuo Premium Economyn istuimet tavallista leveämmät tai muuta sellaista? Kiitos kommentistasi 🙂
Kiva postaus Jerry! Busineksessä on kyllä niin paljon mukavampi lentää jos on kaukomatkalla! Siihen ehtii tottua yhden lennon aikana ja economyssä lentämisestä tulee heti hieman haasteellista 😀
Kiitos, Veera! Se on totta, että yksi kerta riittää pilaamaan koko economyn lopullisesti 😛 . Eli toisaalta hyvä matkustaa busineksessa, mutta toisaalta huono 😛
Olipas hyvä kirjoitus ja aukaisi tällaiselle ikikarjavaunuilijalle bisness-luokan saloja 🙂 Kuten kirjoitit, niin kun laskee yhteen kaikki palvelut joita rahalla saa niin ainakin tuon +500e ymmärtää ihan täysin! Tuo ruoka näyttää niin herkulliselta ja loputon mahdollisuus saada herkkuja kuulostaa taivaalliselle 🙂
Kiva, että tykkäsit :). Niinpä! Kyllähän hinnat ovat kovat, mutta kyllä sillä saa myös sitä sisältöä. Ruoka oli oikeasti hyvää, mutten tajunnut käyttää sitä herkkupuolta tarpeeksi hyväkseni 😉 . Ensi kerralla sitten :). Ensi kerralla voi myös ottaa pari ekstralasia viiniä, kun ei tarvitse ajaa määränpäässä 😛
Mielenkiintoinen postaus Jerry, ja jopas täällä käy keskustelu kuumana! 😉 En ole itse ikinä lentänyt business-luokassa, ehkä korkeintaan (haikeana) katellut sinne suuntaan koneessa, joten näistä kokemuksista on kiva lukea tämänkaltaisten postausten kautta! Ja musta on hauskaa kun kiinnität huomiota pieniin yksityiskohtiin, kuten tuo vessahomma, sillä sitä tykkään itekin harrastaa etenkin reissun päällä ollessa 🙂
Kiitos 🙂 ! Ja todellakin käy 😛 . Mutta onneksi enimmäkseen positiivista palautetta 😉 . Kiva, että pystyin tämän avulla avaamaan tuota maailmaa sinulle :). Eihän sitä tiedä, jos joskus itsekin pääset kokemaan tuon vaikka tuurilla, jos et erikseen halua maksaa :). Yksityiskohdat tekevät mistä tahansa asiasta todella paljon paremman. Sama pätee hotelleissa ja lennoilla ;). Kiva, että tykkäsit tästä 🙂
Ensimmäisen kerran astuin bisnekseen häämatkalla 2007. Sen jälkeen jonkin verran nimenomaan mannertenvälisillä lennoilla. Ehdottomasti bisnes on mukavampi, mutta koska lentäminen on minusta vain pakollinen paha kohteeseen päästäkseni, ei se ole nautinto minulle minkäänlaisessa penkissä tai vaikka pari emoa enemmän pyörisi ympärillä.
Tämänhetkiselle matkalleni (olen siis Thaimaassa) 500:n tarjous tuli noin 1,5-2 viikkoa ennen menolentoa. En ottanut. Paluulennolle tuli puolta halvempi tarjous, ja siihen tartuin. Tuli aika tarkalleen kahta viikkoa ennen paluuta. Miksi otin? En tullessa saanut nukuttua lainkaan.
Turkish Airlinesilla on ehkä tähän mennessä paras lounge Istanbulissa ja lennolla kokki. 🙂 Turkishilla pääsee kätevästi esim. Afrikkaan. Bisneksen etu oli siinä, että lentoaika jostain syystä lyheni ratkaisevasti. Bisnekseen myytiin eri vuoroja kuin turistiin. Se on yksi huomattava etu, minulle paljon tärkeämpi kuin ruoka tai palvelu, jota verrattain vähän lennolla koen tarvitsevani.
Erityisesti häämatkalla tuollainen on varmasti todella kiva lisä :). Itselläni se on ollut juurikin tuo pakollinen paha, mutta business muutti sen jopa mukavaksi asiaksi :).
Kiitos, että kerroit tuosta tarjousehdotuksesta! Noita on aina mielenkiintoista kuulla. Ihan tajuttoman halpa tarjous, jos (käsitinkö oikein?) saitte 250 eurolla korotuksen :O! Se on kyllä ärsyttävää, kun ei saa nukuttua koneessa :/.
Turkish Airlinesista olen kuullut pelkkää hyvää, mutta jostain syystä se silti vähän epäilyttää. Katselin jotain listaa turvallisimmista ja vaarallisimmista lentoyhtiöistä ja Turkish oli valitettavasti sillä huonommalla puolella :/. Mutta kuulostaa aika hienolta, että on oma kokki mukana :)! Millainen Turkish Airlinesin businessluokka oli verrattuna Finskiin? Enpä ole tuota koskaan kohdannut omilla lennoilla, että businessluokkaan olisi paremmat vuorot :O! Siinä tulee taas yksi hyvä syy valita se 😉
Kiitos kommentistasi!
Onpa erikoista, jos monta vuotta peräkkäin Euroopan parhaaksi valitulla yhtiöllä olisi paljon onnettomuuksia. En minä osaa verrata lentoyhtiöitä ylipäätään. Kuten sanoin, lentäminen on välttämätön paha minulle. On aika sama, millä purkilla menen, kunhan tunnen oloni turvalliseksi. Ja kyllä, sain paluulle BKK-HKI bisneksen 248 euron lisämaksulla. Kuten kirjeessään sanoivat, tarjoukset voivat olla eri asiakkailla eri hintaisia.
No sitä itsekin ihmettelin :O ! Se tuli siis yllätyksenä, että se oli 10 huonoimman listalla tuossa onnettomuuspuolessa. Se oli pettymys itselleni, koska yleiskuvani yhtiöstä on hyvä. Jep, ymmärsin kyllä, että valitettavasti et nauti lentämisestä oli luokka mikä hyvänsä. Turvallisuus on todellakin se tärkein asia. Mahtava hinta, ei voi muuta sanoa 🙂
Ei voi olla totta miten räjähti tämä keskustelu! Jännä miten toisten luksus on toisille vain välttämätön paha keskellä arkipäivää. 😀 Alkoi kyllä kiinnostamaan itsellänikin tuo Etihad! Firstistä olen nähnyt kuvia ja katsellut youtube videoita mutta en tiedä uskaltaisinko minkään öky-yhtiön korkeampaan luokkaan edes kurkata normaaleissa reissurytkyissäni. Kunhan tästä valmistuu ja rahaa on enemmän kuin opiskelijalla, aion ehdottomasti sijoittaa kaukaisempaan kohteeseen matkustettaessa businekseen!
Jep 😛 ! Alle vuorokaudessa jo tällainen määrä kommentteja :). No en pistä pahakseni ;). Näköjään ihmisiä kiinnostaa lukea laatumatkailusta, joten taidan olla oikeilla jäljillä blogini suunnan suhteen. Niinhän se on, että kaikki on aina suhteellista, mutta luksusta tuo minulle tulee olemaan, vaikka kuinka usein matkustaisin busineksessa :)! En halua, että mikään menettää arvoaan vain siksi, että sen kokee tarpeeksi useasti. Etihad ja Emirates alkoivat kiinnostamaan itsellänikin. Piti myös käydä vilkuilemassa tuota Turkish Airlinesia. No nuo Firstin hinnat pyörivät aivan omissa luokissaan, joten itsekään en sinne viiti kurkkia :P. Hienoa, että olet tuota mieltä, että haluat sijoittaa busineksessa matkustamiseen! Harvemmin ihmiset sanovat olevansa valmiita siihen, mutta mielestäni sinulla on hieno asenne :)! Kuten huomasit postauksesta, suosittelen sitä lämpimästi. Huolehdi vain siitä, että kyseisessä lentoyhtiössä ja koneessa on oikeasti hyvä business, ettet maksa turhasta ;). Kiitos kommentistasi!
Aion ehdottomasti tehdä kunnolla taustatutkimusta yhtiöistä joilla mahdollisesti aion lentää, kiitos hyvästä postauksesta! Toivottavasti seuraavaltakin businesskerralta löytyy kerrottavaa 🙂
Hyvä juttu! Eipä kestä 🙂 . Aivan varmasti löytyy, koska näillä näkymin kokemukseen liitetään se kikkailu Prahan kautta, jos mikään ei muutu :P. Ja ainahan nuo ovat erilaisia kokemuksia muutenkin, joten nyhdän kyllä kaikki jutun juuret kaikesta mahdollisesta, kun matkustan vielä niin harvoin 😛
Ehkä hypetyksesi sai kommentoimaan. En niinkään tiedä, oliko kyse kiinnostuksesta laatumatkailua kohtaan. 🙂
Voi olla hypetyksestäkin, mutta uskon, että myös kiinnostuksesta laatumatkailuun, sillä monet ovat kommentoineet, että on kiinnostavaa lukea millaista busineksessa on, kun ei välttämättä ole itse päässyt vielä kokemaan 🙂
Mahtavasti kommenttaja, hyvä Jerry! Itse olen vielä sen verran pihi, etten ole raaskinut tuhlata kalliimman luokan lippuihin, koska laitan ekstrarahan mieluummin uuteen matkaan. Viiden tähden hotelleissa olen kyllä ollut, ja kyllä täytyy myöntää, että on sekin mukavaa pientä luksusta… Olen muuten matkoilla vetänyt esiin tuon häämatka/vuosipäivä yms. kortin (siis ihan rehellisesti, kun on ollut merkkipäivästä kyse) ja saanut siten ekstrana viini- tai kuoharipulloja hotellihuoneeseen, hotellihuoneen korotuksen, ilmaiset jälkiruoat tai viinit ravintolassa yms. Lennoilla ei ole vielä korotettu korkeampaan luokkaan kuitenkaan 😉
Kiitos, Sandra 🙂 ! Yllätyin itsekin kuinka monta kommenttia tähän on jo tullut 😛 . En edes sanoisi tuota piheydeksi vaan sanoisin, että tuo on ihan sitä maalaisjärkeä, joka kannattaa löytyä kaikilta :). Onhan se tavallaan ”tyhmää” maksaa lentolipuista noin paljon, mutta välillä on hyvä olla vähän tyhmäkin 😉 . Pitää itsekin kokea jossain vaiheessa nuo 5 tähden hotellit! Ne ovat varmasti upeita 🙂 . Hienoa, että sinulla nuo ”kortit” ovat toimineet! Itse kokeilin ainoastaan syntymäpäiväjuttua juurikin tuolla Tokion matkalla, mutta valitettavasti business oli menomatkalla täynnä (enkä usko, että olisi muutenkaan auttanut) ja Hiltonissa koko homma unohdettiin totaalisesti :/. Se Hilton kyllä harmitti, koska olin heille maininnut siitä monta kertaa ja kyseessä oli muussa mielessä mukavin hotelli, jossa olen koskaan ollut. Mutta kyllähän sitä kannattaa vinkata, jos on jotain spesiaalia tuolla tavalla :).
Sovin meille Tiian kanssa elokuulle yhden hotelliyhteistyön vuosipäiväksi, joten saimme vielä alunperin ehdotettua paremman huoneen 🙂 . Joten olen tainnut itsekin onnistua tässä enkä tajunnut sitä vasta kuin nyt tätä kirjoittaessani 😛 . Kiitos kommentistasi!
Noniin Jerry, nostetaans sut Mungo-Annan ohi 😉 Taitaa olla niin, että hotellit ja laivayhtiöt vetäisi p-nettoa (minä en vain pysty kirjoittamaan pahoja sanoja auki) jos kaikille vuosipäiväläisille annettaisiin jotain kivaa. Hilton on niin iso ketju että ymmärrän jos he sivuuttavat vuosipäiväilmoitukset. Noista businesspaikoista ja viiden tähden hotelleista sen verran, että molemmat on koettu ja me tosiaan panostamme enemmän siihen hotelliin sitten ja matkustamme pääsääntöisesti turistissa. Jos vastaan tulee muheva tarjous tai munkki käy, niin eipä se haittaa jos lentolipussa lukee business class. Sen olen oppinut että paikat me valitsemme/pyydämme turistissa kauas busineksestä, sillä ei sitä ihka oikeiden aterimien kilinää viitsi kuunnella 😛
Aloin heti nauramaan tuolle alulle, koska mietin itekkin, että pitäähän se nyt yrittää sille ykköspaikalle, kun näin hyvin on lähtenyt käyntiin 😛 !
Joo, se on ihan totta, että eivät voi aina huomioida, mutta tiedän, että kyseisessä Hiltonissa on huomioitu monien synttäreitä jollain pienellä tavalla. Siis olisin itse halunnut, että huoneessa olisi ollut esimerkiksi hotellin johdolta onnittelukortti, ei muuta 🙂 . Sellaiset pienet yksityiskohdat ovat nimittäin iso juttu asiakkaalle, mutta eivät maksa hotellille oikeastaan mitään.
Itsellänikin se hotelli on kaikkein tärkein ehdottomasti, vaikka tämän postauksen teinkin 🙂 . Koska siellä kuitenkin tulee vietettyä iso osa ajasta, jos ei muuten niin ainakin nukkumisen muodossa. Tosissaan eihän siitä haittaa ole, jos on vähän kivempi lippu kourassa ;). Enpä ole tuollaista perustelua ennen kuullut paikan valitsemiselle xD! Jotenkin hassua, mutta toisaalta taas niin ymmärrettävää :). Saattaisin itsekin toimia samoin, sillä nyt ahdistaa ajatuskin siitä, että olisin suoraan sen verhon takana… väärällä puolella x). I see nightmares… 😛
Juu, meillä oli erään kerran paikat liian lähellä verhoja. Totta tuo sinunkin pointti noista hotellin muistamisista. Pieni asia hotellille mutta suuri asiakkaalle. Minä muistan ikuisesti kun me saimme VIP-palvelun ensimmäisellä risteilyllämme NCL:llä (hyvä tapa koukuttaa asiakas nääs) Laivayhtiölle moinen ele ei välttämättä maksanut mitään, mutta me tunsimme itsemme niin kuninkaallisiksi että seuraava risteily varattiin melko pian samalta yhtiöltä ja hyttinä olikin sitten sviitti. Ihmismieli on jännä, sanon minä.
Niinhän se todella on :). Viitsitkö kertoa millaista tuo VIP-palvelu oli (edes privana vaikkapa 😛 ), sillä tuollaiset kiinnostavat aina! Varsinkin nyt, kun ovat nuo risteilyt alkaneet minuakin kiinnostamaan entistä enemmän (kiitos sinun ja keltaisen keittiön) :P. Niinhän se ihmismieli vain toimii. Annetaan pieni maistiainen luksuksesta, jotta asiakas tekee siitä oman standardinsa jatkossa 😉
Ah, VIP-palvelu. Se koukutus VIP oli semmonen että kun me tsekattiin ensin itsemme taviksina sisään niin siinä tiskillä ne sanoi että onneksi olkoon, olette meidän VIP-asiakkaita. Sitten ne otti meidät, vei VIP tilaan jossa concierge briiffas pikkaisen meitä meidän eduista. Me saimme käydä aamupalalla ja lounaalla VIP-/Sviittiasiakkaille tarkoitetussa tilassa, saimme käyttää vip-asiakkaille tarkoitetun oman conciergen palveluita, meillä oli priority tägit laukuissa, pääsimme jonojen ohi retkille, iltaisin tuotiin Hors d’oeuvres-herkkuja hyttiin ja sitten saatiin kutsu kapteenin privaattikekkereille tilaan joka oli tavallisilta matkustajilta suojattu. Siinä oli siis se ensikoukuttaja. Tokalla kerralla matkustettiin sitten sviitissä, jossa oli muuten samat edut mutta oma butler. Se jos mikä oli mahtavaa ja käytettiinkin sen palveluja melko ahkeraan. Elämä ei olisi voinut olla helpompaa. Tuollaisen sviitin omalla butlerilla saa alennuksella alle 1.000 euroa/hlö joten halvoilla lennoilla ihan ok hinta viikon risteilylle. Edellä mainitsemani asiat on muuten sellaisia perussviitti-juttuja, parempaakin on tarjolla mutta ne on sitten jo ihan eri hintaisia reissuja. Tai miten sen ottaa, lähtöhintä 1.500 eurosta ylöspäin.
No huhhuh mitä juttuja 😀 ! Siis mielettömän upealta kuulostaa! Oliko muuten kyseessä Karibian risteily vai mikä? Sattuiko teillä arpaonni kohdalle vai olitteko kertoneet jostain merkkipäivästä yms? Tajuttoman hienoa 🙂 ! Lueskelin noista erilaisista hyttivaihtoehdoista ja omista butlereista, mutta mihin kaikkeen esimerkiksi käytitte omaa butlerianne? Se ei oikein kuvauksissa käynyt selväksi, että mitä kaikkea he tekevät. Jotain siellä luki laukkujen purkamisesta ja pakkaamisesta, muttei paljoa muuta :). Aika ylellistä, täytyy myöntää ;). Tuo ei ole kyllä ollenkaan paha hinta tuollaisesta palvelusta, täytyy myöntää. Olen ihan täysi ummikko näissä risteilyjutuissa, joten mitä kautta yleensä löydät noita hyviä tarjouksia? Toimiiko niissäkin ”äkkilähtömenetelmä” vai jokin ihan muu? Jossain vaiheessa varmasti kinuan kasoittain tietoja sinulta, kun suunnittelen ensimmäistä omaa risteilyämme :). Ajattelin vain, että kai se on pakko sviitissä matkustaa sitten, kun risteilylle joskus päätyy, koska kuulostaa se sen verran upealta 🙂
Vau, täällähän on kunnon keskustelu käynnissä ja mielenkiintoinen aihe! Tajusin, että olen majoittunut niissä viiden tähden hotelleissa, mutta en ole koskaan matkustanut business luokassa. Olen jotenkin ajatellut, että se ei anna tarpeeksi vastinetta rahalle. Edelleen minusta tuntuu, että en ole valmis maksamaan 500 euroa / hlö ekstraa business lipusta, mutta pitää sitä varmaan joku kerta vielä testailla. Näin iän karttuessa mukavuustekijät painavat vaakakupissa ihan uudella tavalla.
Niin on aikamoinen keskustelu :). Kiitos! Tuo businessluokan tapaus riippuu todella monesta jutusta ja olen itse sitä mieltä, että on täysin mielipidekysymys antaako se tarpeeksi vastinetta rahalle :). Sanon siis tämän siinä mielessä, että ymmärrän täysin, miksi monien mielestä se vain ei anna tarpeeksi takaisin, koska itsekin ennen ajattelin niin ;). Ja tuo 500€/hlö/suunta on vielä halpa hinta, joka tulee tavallisen lipun päälle x). Eli kallista se yleensä on. Mutta kannattaa joskus testata kaukolennoilla niin tietää ainakin onko se itseään varten vai ei. Esimerkiksi tuollainen viime hetken upgrade yhteen suuntaan, kuten Anna ja Annika sanoivat, voisi olla hyvä ensikokeilu (kuten meilläkin). Mukavuus on tärkeä juttu ainakin itselleni :). Kiitos kommentistasi!
Ei ollut merkkipäivästä kyse, satuimme kyllä varausta tehdessä kertomaan että olemme käyttäneet ennen Royal Caribbeania. Veikkaan että aktiivinen somettaminen oli kuitenkin se juttu josta NCL minut huomasi (pitkä tarina). Butlerit harvemmin pakkaa/purkaa laukkuja koska ne on kuitenkin ihmisen aika privaatteja juttuja. Butleri toi meille ruokaa ja juomaa, (syötiin muutaman kerran hytissä illallinen), järkkäsi juhlia, hoiti meidän rikkoutuneen matkalaukun korjattavaksi jne. Tarjoukset me löydämme ihan netistä. Seuraamme niin ulkomaisten matkatoimistojen kuin risteilyformojenkin tarjouksia aktiivisesti. Joskus vaan löytää niitä mahtavia tarjouksia (kolme yötä alkaen 99 taalaa jne.),
Niin juu ja Karibialla siis oli noita halpoja intoja. Toisaalta näin yhden kerran tammikuun 2013 lähdön Barcelonasta Kanariansaarille (1 vko) hintaan 990 euroa. Tämä siis aluksen perässä sijainnut sviitti Aft-Penthouse.
No huhhuh! Penthouse kelpaisi kyllä minullekin :)! Joskus voisi harkita, että ottaisi ihan vaan tuollaisen takia risteilyn, että pääsisi halvalla kokemaan noin hienon hytin.
Ok :). Sori, saatoin erehtyä siitä mitä olin lukenut butlereista, mutta itse en kyllä antaisikaan pakata enkä purkaa, vaikka he sitä tekisivätkin :). Mutta tuollaiset palvelut ovat kyllä todella hyödyllisiä ja tekevät matkasta entistä rentouttavamman. Kiitos vinkistä 😉
Olen matkustanut kolme kertaa mannertenvälisessä busineksessä, kerran kiitos työnantajan ja kaksi kertaa kiitos lentopisteiden. Ikinä en siis ole aiemmin harkinnut busineksesta maksavani ehtaa rahaa, mutta kieltämättä nyt kun tuohon palvelutasoon on jo melkein ”tottunut”, niin meno economyssa tuntuu paljon ikävämmältä, eikä tuo summa tuntuisi enää niin isolta. 😉 Kaikki kolme kertaa ovat olleet Deltalla Atlantin yli, ja aika samanlaiselta kuulostaa kuin Finnairinkin business. Parasta ovat juuri nuo flat seatit ja se, että lentokone”peittojen” ja ”tyynyjen” sijaan saa oikeat untuvapeitot ja -tyynyt. Eikä toki niissä kolmen ruokalajin illallisissakaan mitään valittamista ole, vaikka nuo Finnairin Ultima Thule -lasit vievätkin voiton Deltan tavallisista laseista. 😉
Jenkkien sisällä on kanssa tullut mentyä aika usein busineksessa, koska minun jäsenyystasollani nykyään melkein aina tulee korotus businekseen. Deltallahan nuo korotukset annetaan täysin avoimeisti jäsenyystaso- ja lippuluokkajärjestyksessä. Jenkkien sisäinen business on sillä tavalla kivempi kuin eurooppalainen, että Jenkeissä sisäisillä lennoilla on oikeasti paremmat penkit, sellaiset leveät ja mukavat, ja lisäksi palvelu on aivan eri tasoa: esimerkiksi viimeksi NYCistä Denveriin lentäessä söimme busineksessa sisäfilepihvit, ja tietty aterimet ja lautaset olivat aitoa kamaa eivätkä pahvia/muovia. Nuo priority checkinit, turvatarkastusohitukset ja erilliset jonot kaikkialle sekä lounge-access sisältyvät minulla jo muutenkin lentoyhtiön statukseen, joten niistä pääsee nauttimaan myös economyssä, ja olen niihin sen verran tottunut, etten enää varmaan ehtisi lennolle jos pitäisi jonottaa normaaleja reittejä. 😛
Seuraavaksi sitten ”mannertenvälinen” business-lento syksyllä, kun lähdemme pisteillä Havaijille. Saatiin business-lento varattua halvimmassa pisteluokassa vain toiseen suuntaan (economyssa sitten toinen suunta), mutta se oli juuri sille lennolle, missä on käytössä flat seatit, joten kannatti!
Kuulemani mukaan monilla busineksessa matkustavilla se taitaa mennä yleensä työnantajan piikkiin, mutta niinhän se minullakin menee… toiminimellinen yrittäjä kun olen niin firman rahat ovat minun rahojani 😛 . Eli enpä siis kyllä tuossa mielessä hyödy siitä mitään, että ”yritys” maksaa, vaikka se kuulostaisikin hyvältä x). Hienoa, että olet päässyt matkustamaan jo noinkin usein busineksessa :)! Kaikkein vaikeintahan on juuri se, että johonkin tasoon tottuu niin siitä on vaikea luopua. Eihän sitä tiedä, jos jossain vaiheessa jo maksatkin korotuksesta 😉 . Nuo peitot ja tyynyt ovat kyllä kiva lisä :). Luettuani kauhutarinoita lentokoneen vilttien ”siisteystasosta” toivon, että edes busineksessa ne pestäisiin jokaisen asiakkaan jäljiltä. Kuulin tutultani, että ainakin johonkin aikaan monet ”unohtivat” niitä laseja omaan käsilaukkuunsa yms., kun olivat niin hienoja :O. Aika ala-arvoista toimintaa, mutta minkäs teet :P.
Hyvä tietää, että USA:n sisäisillä lennoilla voi nauttia ihan kunnon busineksesta, sillä varmasti tulee joskus niitäkin lentoja käytettyä. Sisäfilepihvi kuulostaa muuten aika hiton hyvältä 😛 . Saako kysyä, mikä taso sinulta löytyy tällä hetkellä? Ilmeisesti kuitenkin jokin Deltan :). En lennä tarpeeksi, että pääsisin oikein nousemaan noilla tasoilla, joten omakohtaista kokemusta ei ole, mutta nuo lisät ovat todella hyviä ja helpottavat matkantekoa huomattavasti. Varmasti erityisesti USA:n sisällä 🙂 .
Havaiji?! Sounds like a dream :). Ehdottomasti sielläkin pitää joskus käydä. Se on hienoa, että pystyt hyödyntämään pisteitä noin hyvin! USA:n puolella se on selvästi fiksumpaa ja helpompaa kuin täällä Suomessa. Hyvä, että saitte tosissaan juuri ne lennot korotettua, missä on flat-seatit 😉 . Kiitos kommentistasi ja kiitos, että kerroit omista kokemuksistasi busineksessa 🙂 . Näitä on ilo kuunnella!
Minulla on Deltalla platinataso tällä hetkellä. Amerikkalaisilla yhtiöillä nuo tasot tosiaan kertyvät aika paljon helpommin kuin eurooppalaisilla. Jos olisin kerännyt mailit KLM:lle, en tiedä olisiko minulla vieläkään mitään silveriä parempaa tasoa. Onneksi Deltan platinatasolla saa kuitenkin samanlaista palvelua Euroopassa kuin mitä KLM:nkin platinatasolla. 😉
Saisin varmaankin seuraavasta lentorupeamastani AA:n goldin tai esimerkiksi sitäkin paremman BA:n tason (en nyt muista nimeä), mutta ongelmana on se, että pitäisi lentää niitä lentoja myös kyseisillä yhtiöillä, että voisi nousta tasoilla. Siispä pisteet riittäisi siinä vaiheessa, mutta heillä lennetyt lennot eivät :/. Mutta hyvä, että itse olet onnistunut noin hyvin 🙂
Vautsi, kuulostaa kivalta! Itse olen kerran matkustanut business-luokassa, sekin tapahtui aivan sattumalta! Ennen lennon lähtöä lentoemäntä Frankfurtin kentällä tuli sanomaan, että olisinko halukas vaihtamaan hätäuloskäynti-paikkani Business-luokkaan!! Olin ihan hämilläni että ”mitä?”.. Mutta sitten vaihettiin paikkoja ja mies joka tuli paikalleni sanoi että business-luokassa on vähemmän tilaa kuin minun paikallani 😀 Mikäs siinä, mahtavaa kohtelua koko lennon ajan ja mielettömät tarjoilut!
Se todellakin oli aivan mahtavaa :). Oliko siis kyse kaukolennon businessluokasta vai Euroopan lennosta? Onhan se kyllä varmasti mahtava fiilis, jos saa korotuksen businekseen :D. Tavallaan tekisi mieli jättää se aina korotustoiveiden varaan, mutta jatkossa en aio ottaa sitä ”riskiä” pitkillä lennoilla vaan ostan sen luokan lipun ihan suoraan :).
Kiitos kommentistasi! On erityisen kivaa kuulla muiden kokemuksista 🙂
[…] aiemmin businessluokassa (joka on muuten yksi suosituimmista postauksistani) lentämisestä ja myös tulevista […]
Kiitos tästä postauksesta, reilun viikon kuluttua ensimmäinen businessluokan matka Bangkokiin, tuskin maltan odottaa :)! Tämän luettuani olen entistä iloisempi siitä, että tartuin tarjoukseen upgreidauksesta (248 EUR / hlö).
Eipä kestä, Suski :). Hienoa, jos tästä oli sinulle jotain hyötyä! Mahtava juttu :D! Onnittelut erinomaisesta valinnasta :). Varoituksen sananen, economy tuntuu tuon jälkeen aika karsealta vaihtoehdolta pitkillä matkoilla ;). Sait todella hyvään hintaan tuon. Oliko molempiin suuntiin jo tarjous vai oliko vasta menosuuntaan (yleensähän nuo tulevat 1-2 viikkoa aiemmin… kai). Toivotaan, että lennät koneessa, johon on ehditty asentaa full-flat istuimet :). Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että onko kyseessä comfort-luokka vai business? Lomalennot ovat ilmeisesti comfort-luokkia (en tarkoita tätä Finnairin uusinta lanseerausta hieman parannellusta economysta) ja reittilennot businessluokkia, mutta niillä ei taida olla kauheasti muuten eroja kuin nimi :). Kiitos kommentistasi! Toivottavasti nautit lennostasi :).
No sitähän minä tässä pelkäänkin eniten, että sitten ei muu enää kelpaakaan ;). Vaikka kymmeniä mannertenvälisiä lentoja onkin jo tullut lennettyä tyytyväisenä turistissakin. Tämä tarjous tuli 2 viikkoa ennen lähtöä, ja vain menomatkalle. Reittilennon business on kyseessä. Pidetään peukkuja että paluumatkalle tulisi samanlainen tarjous! Ja kiitos, varmasti nautin, noinkohan lähden koneesta pois ollenkaan :)…
Tuo pelko on tosiaan ihan aiheellinen x). Itse lensin ensimmäisen (ja toivottavasti viimeisen) mannertenvälisen lennon economyssa viime vuonna (ensimmäinen kaukolentoni). Sain tarjouksen businekseen paluulennolla, jonka jälkeen päätin, että haluan lentää jokaisen pitkän lennon tästä lähtien busineksessa tai vaikka paremmassakin ;). Se voi tarkoittaa harvempaa matkustamista, mutta se on omasta mielestäni sen arvoista. Toivotaan todella, että saat sen paluulennonkin tuossa luokassa :)! Kyseessä on siis samanlainen business (reittilennon puolesta ainakin) kuin arvostelemani. Toivotaan, että kyseessä on vielä A330-300-kone, jossa on tosiaan ne full flatit. Siinä tapauksessa se matkustaminen todella on taivaallista :). Et varmaankaan halua ihan heti nousta sieltä muhkeista istuimista pois, sillä itsestäni ainakin tuntui siltä, että matka olisi voinut jatkua vielä pidempäänkin. Erinomaista matkaa!
[…] ettei tämä teksti ollut samanlaista fiilistelyä kuin edellinen businessluokan postaukseni, mutta minkäs teet, kun kerrottavaa ei ole kauheasti? Luvassa on kuitenkin vielä se […]
Juu on kyllä todella leveät nuo käsinojat, ja kuulostaa kyllä hyvältä, että istuimen saa aivan makuuasentoon. 🙂
Businessluokan istuimet todella ovat aivan mahtavat :D. On niin mukavaa, kun on paljon tuollaista laskutilaa kirjoille, kuulokkeille ja vaikkapa tyhjentyneelle ruokatarjottimelle. Makuuasennossa on paljon rennompaa ja myös terveellisempää olla noin pitkillä lennoilla. Lisäksi esim. reppua/laukkua on helppo pitää lattialla tuossa vieressä ilman, että se tulee jalkatilaan ja kengätkin saa omaan lokeroonsa, joten tilan käyttö on maksimoitu :).
”Lennon aikanakin huomasin, että businessluokassa saattoi olla parempi äänieristys, sillä lentokoneen äänet eivät häirinneet laisinkaan esimerkiksi keskustelua.”
Itseasiassa istut vain kauempana moottoreista.
Yllä kehuttiin myös muiden yhtiöiden Business-luokkia, kannattaa avartaa maailmaansa ja kokeilla niitä. Niitä saa ihan Suomesta lähtevinä edullisestikin, esim kesällä tai juhlapyhinä (joulu-pääsiäinen). Tällöin ei tarvitse kikkailla erillisiä lentoja Eurooppaan lentääkseen takaisin Helsingin kautta Aasiaan.
Toisin kuin monet luulevat, myös First-luokkaan saa edullisia lippuja, esim Washington D.C. LH:lla 3990 ja BA:lla 4020. Kaikki on sitten myös suhteellista, onko edullista ja kuka maksaa. Suosittelen, immigration jono on lyhyt, kun koneen muut matkustajat jäävät taaksesi. LH tarjoaa myös henkilökohtaisen kuljetuksen koneelle.
Hyvin sanottu, Matias. Se voi hyvinkin johtua juuri tuosta. Tärkeintä on kuitenkin se, että melutaso oli pienempi :).
Olet ihan oikeassa. Meinaankin testata muilla reissuillani muita yhtiöitä, mutta Tokioon lentäessä Finnair on kaikkein järkevin vaihtoehto. Mutta New York voikin olla ihan toinen juttu. Mutta täytyy myöntää, etten ole löytänyt halpoja businessluokan suoria lentoja Tokioon. Moniin muihin paikkoihin kylläkin, mutten tuonne. Hyvä vinkki siitä huolimatta. Katselinkin noita BA:n Firstclassin lippuja muistaakseni Miamiin tai New Yorkiin, kun heillä oli tarjouksia, mutten voinut valitettavasti varata lippuja sillä hetkellä. Eli nuo todellakin kiinnostaisivat. Joskus tuota kautta voisi kokeilla niitä, mutta ovathan ne silti aika hintavia lentolipuiksi. USA:ssa tuo immigration taitaakin olla aikamoinen päänvaiva, joten mielelläni maksaisin ylimääräistä päästäkseni helpommalla. Japanissa valitettavasti ei päässyt nopeammin, vaikka matkusti busineksessa :/.
Busineksessä äänet kuuluvat hiljaisemmin koska paikat ovat konenn etu-osassa!
Kiitos kommentistasi, Juho. Tuolla olikin jo mainittu sama aiemmassa kommentissa, mutta hyvä huomio joka tapauksessa :).
Tärkeintähän tietysti on, että siellä äänet ovat hiljaisempia, olipa syy mikä tahansa :).
[…] suosituimmista ja luetuimmista postauksistani on ollut lähes vuosi sitten kirjoittamani juttu Finnairin businessluokasta. Ajattelinkin, että ehkä olisi jo korkea aika kertoa hieman uudemmasta businesskokemuksestani […]