Pahoittelut, mutta positiivisuushaaste on jäänyt hieman taka-alalle ihan yksinkertaisen unohduksen takia 😛 . Tehdäänpä siihen nyt korjaus. Tässä on teille kolmas osa sunnuntain kunniaksi, olé!
1. Valoisat kesäillat. Vaikka säät eivät olekaan suosineet suomalaisia, mikään ei silti vie noita upeita kesäiltoja. Instagramistanikin näkee, että tein eilen pienen kävelylenkin sataman ympäri baari-illan jälkeen. Saimaa ja auringonlasku näyttivät niin kauniilta. Ja lepakoitakin lenteli ihan vierestä 😛
Lappeenrannan satama
2. Ajanvietto ystävän kanssa. Vietin viime viikon flunssassa ja juhannuskin meni kotona (mikä oli itse asiassa todella mukavaa vaihtelua), joten alkoi tuntua siltä, että on pakko päästä jo vähän tuulettumaan. Siispä lähdin eilen ystäväni J:n kanssa nautiskelemaan paikallisen Teerenpelin antimista 🙂 . Olen jo pitkän aikaa halunnut baari-illoilta yhtä yksinkertaista asiaa: keskustelua ystävien kanssa. Se riittää. Ja oli kyllä mukavaa 🙂
3. Merkit paremmasta. Uskon ns. merkkeihin, jotka kertovat, että on menossa oikeaan suuntaan elämässä. Itselleni tämä merkki on muodostunut asiasta, jota kohtaan tunnen suorastaan pakkomielteistä kiinnostusta, nimittäin Audi R8:sta. Olen maininnut sen ennenkin, mutta kyseinen auto on ehdoton unelma-autoni, jonka tulen hankkimaan vielä jossain vaiheessa. Audi R8 on kohtalaisen harvinainen näky Suomessa, sillä niitä taitaa olla vain parikymmentä kappaletta Suomen rekisterissä. Siitä huolimatta olen huomannut, että näen niitä erityisesti silloin, kun etenen elämässäni ja kuljen oikeaan suuntaan. Näin on ollut jo parin vuoden ajan, mutta nyt olen alkanut näkemään näitä autoja paljon useammin. Siispä minulle se merkitsee sitä, että saavutan tavoitteeni ja myös sitä, että onnistumiseni on jo todella lähellä. Onko kenelläkään teistä mitään tällaisia merkkejä elämässä?
4. Uudelleen herännyt toivo Tokiosta. Ainahan se on mielessä… nimittäin Tokio. Pakkomielteeni kyseistä kaupunkia ja Japanin maata kohtaan ei ole vähentynyt missään vaiheessa, joten en osaa ajatella muuta kuin uutta matkaa sinne. Alkuvuoden huonon työtilanteen takia toivoni alkoi jo hiipumaan sen suhteen, että pääsisin vielä tänä vuonna Tokioon. Vaikka töitä ei tullut ja säästötili hupeni jatkuvasti, pidin siitä huolimatta pienen summan matkatililläni, koska en suostunut menettämään toivoa. Olin samassa tilanteessa vuosi sitten, mutta siitä huolimatta pääsin kuin pääsinkin toteuttamaan unelmieni matkan. Siispä uskoin, että se on mahdollista myös nyt. Olen alkanut saamaan enemmän töitä uuden, todella mukavan toimeksiantajan puolesta, joten toivoni on herännyt taas voimakkaana. Tällä alalla ei voi koskaan tietää töiden määrää, mutta jos kaikki menee suunnitelmieni mukaan, saatamme päästä Tiian kanssa Tokioon vielä loppuvuodesta 😀 ! Motivaationi on räjähtänyt pilviin ja minulla on todella hyvä fiilis tästä 🙂
Söimme aamiaista aina tällaisten näköalojen kera :). Tuolla taustalla näkyy muuten Fuji-vuori, jos katsoo tarkasti 😉
5. Businessluokan kikkailu. Aiemmassa postauksessani mainitsinkin saamistani erinomaisista neuvoista businessluokan halvempien lippujen löytämiseen. Olen sanonut monta kertaa, etten enää halua matkustaa kaukolentoja economyssa, jos ei ole pakko, joten oli mahtavaa löytää tämä ”salainen maailma” kulissien takaa 😉 . Nyt tiedän, että voimme matkustaa businessluokassa Tokioon jopa ilman tarjouksia. Siispä mielialani on parantunut entisestään 😀
Positiivista sunnuntaita kaikille upeille lukijoilleni! 😀
16 kommenttia
Toivottavasti pääsette Tokioon 🙂 Täytyykin tutustua tarkemmin tuohon aiempaan postaukseesi business -luokan lippujen hankkimisesta. Kelpaisi kyllä lennellä joskus muuallakin kuin economyssa.
Kiitos, todellakin toivotaan 😀 . Kannattaa käydä tosissaan kurkkaamassa, jos aihe kiinnostaa 🙂 . Teen jossain vaiheessa postauksen omasta ensimmäisestä kokemuksestani businessluokassa, joten suosittelen aikanaan vilkaisemaan senkin, jos haluat tarkemmin tietää, millaista siellä on 😉 . Tuo matkustusluokka on aivan mieletön kokemus pidemmillä lennoilla, joten suosittelen sitä lämpimästi 🙂
Itselläkin jäänyt tämän haasteen tekeminen, suurimaksi syyksi nousee kuvaamattomuus. Eipä tässä töissä pyöriessä ja ”hienon” sään kanssa ole tullut käytyä oikein missään mistä saisi kuvia otettua. Tai sitten on käynyt se perinteinen, eli menin uuteen sushibuffaan Treella ja oli kovat aikeet ottaa kuvia, mutta kuvaamisaikeet unohtuivat siinä makien ja wasabin äärellä tyystin! x)
Oli huuhaata tai ei niin kyllä itsekin kuulun ihmisiin, jotka uskovat ”enteisiin ja merkkeihin”. Itsellä ei ole mitään tiettyä juttua, mutta joistakin asioista tulee niin voimakkaita fiiliksiä (negatiivisia tai positiivisia), että siinä kohtaa tekee kyllä päätöksen sen tunteen perusteella eikä rationaalisiin syihin nojaten. Mä uskon todella paljon sanan voimaan. Monesti ihmiset eivät uskalla edes ääneen lausua omia haaveitaan. Mä taas puhun monista hulluistakin jutuista jo siinä muodossa, että on jo päätetty, että näin tehdään. Poikaystävä juuri naureskeli kun suunnittelin meidän tulevaa maatilamatkailuyritystä vaihteen vuoksi kun lehdessä oli hyvä idea aiheeseen liittyen. Mulle on joissakin asioissa ihan sama meneekö kaksi tai kaksikymmentä vuotta, että haaveeni toteutuu sillä jo tieto siitä, että on matkalla oikeaan suuntaan tuo varmuutta ja uskoa itseeni. Taas aihe josta voisi kirjoittaa ja kirjoittaa… 😀
Mun on pitänyt jo jonkin aikaa kaivaa se sun toinen blogi esille ja lukea sitä, mutta jos raaskit auttaa laiskuria ja linkittää se kommentiini niin arvostaisin suuresti! 🙂 Olisi mielenkiintoista lukea ajatuksiasi itsensä kehittämisestä lisää! Olen juuri lukemassa erästä matkailukirjaa missä on aika paljon puhetta erilaisista buddhalaisuuden suuntauksista ja siinähän myös eräs tärkeimmistä asioista on oman mielen hallinta ja sen avulla saavutettava tyyneys. Itsellä nousee aina ajoittain pintaan halu paneutua näihin asioihin ja harmittaa kun arjen pyörteet vie sitten mennessään ja syvälliset pohdinnat jää vähemmälle.
Mutta kannattaa muistaa, etteivät ne kuvat ole mikään pakollinen juttu 🙂 . Itsekin käytän välillä vain jotain vanhoja kuvia ”arkistoista” 😉 . Parempi keskittyä niiden sushien syömiseen 😉
Monet tosissaan pitävät tuollaista huuhaana, mutta ei niihin uskomisesta ainakaan haittaa ole, joten itse uskon niihin ihan täysillä. Kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan, koska useimmiten ne ovat oikeassa eikä välttämättä se järki. Sanan voimassa on todellakin sitä jotakin. On totta, että monet eivät uskalla sanoa unelmiaan ääneen, mutta hienoa, että sinäkin olet yksi niistä rohkeimmista 😀 . Tuo on mahtava asenne, että sinulle riittää tieto siitä, että se tapahtuu joskus. Monet eivät edes uskalla unelmoida tuollaisista vaativimmista asioista. Toivottavasti maatilamatkailuyrityksesi toteutuu joskus! Kuulisin siitä mielelläni lisää blogipostauksen muodossa, vink vink 😉
Tässä on linkki siihen toiseen blogiini, jota en kylläkään enää kirjoita. Mutta kannattaa käydä lukemassa vanhoja postauksiani, jos aihe vain kiinnostaa 🙂 . http://akariken.wordpress.com/
Jatkossa pyrin kirjoittamaan tuosta itsekehityksestä enemmänkin tämän blogin puolelle. En ole hirveästi perehtynyt buddhalaisuuteen, vaikka se minua kiinnostaakin. On siis jännää kuulla tuollaisesta 🙂 Tuo mielen kehittäminen on itsellänikin ollut työn alla jo jonkin aikaa. Tällä hetkellä pyrin siihen, että oppisin paremmin pysymään hetkessä ja oppisin myös rauhoittamaan mieleni.
Kiitos linkistä!
Laitetaan korvan taakse josko sitä kirjoittaisi matkailu-unelmastaan ihan blogiin.
Ja itsekin vasta hieman raaputtanut buddhalaisuuden pintaa. Jotenkin sen mieltää uskonnoksi ensimmäisenä ja se saa mut hieman varautuneeksi. Tutkiminen jatkuu siis 🙂
Eipä kestä! Toivottavasti pidät kirjoituksien sanomasta 🙂 .
Kannattaa kirjoitella, jos se on sinulle tärkeä asia (niin kuin selvästi on). Ymmärrän täysin tuon, että se saa varautuneeksi, mutta monia uskontoja on mielenkiintoista tutkia yleisenä käsitteenä ja myös pintaa syvemmältä. Pitää vain osata lukea rivien välistä 🙂
Toivottavasti tosiaan pääsette Tokioon! En itse periaatteessa usko ns. yliluonnollisiin merkkeihin, vaan että ihmisen huomiointikyky suuntautuu asioihin, jotka ovat olleet päällimmäisenä mielessä. Klassisena esimerkkinä se, kun odottaa lasta, näkee vain muita raskaana olevia ympärillään ym. Käytännössä kuitenkin itsekin huomioin näitä ”merkkejä” elämässä, jos ne vahvistavat omia aatoksia ja suunnitelmia. Joten periaatteessa ”huijaan” tällä tavoin itseäni, mutta tuskin siitä kellekään aiheutuu haittaa. 🙂
Todellakin toivotaan 🙂 ! Olen miettinyt tuota ihan samaa, että ihminen keskittyy niihin tiettyihin asioihin. Tuo on kyllä ihan totta, mutta uskon silti merkkeihin monestakin syystä. En ole enää pitkään aikaan uskonut yhteensattumiin, koska ne ovat monesti niin outoja. Jos otetaan esimerkiksi tuo auto. Sanotaan, että Suomessa on 20 Audi R8 autoa. Mikä on mahdollisuus, että yksi niistä rullaa juuri tuohon meidän keittiön ikkunasta näkyvään ainoaan risteykseen juuri sillä hetkellä, kun tulen keittiöön ja katson ikkunasta ulos. Se oli siinä alle 10 sekuntia. Ja tämä oli vain yksi näistä monista kerroista 🙂 . Todennäköisyys tuollaiseen on niin pieni, etten vain voi jättää sitä huomioimatta tai antaa sen mennä sattuman piikkiin. Itselläni merkkeihin uskominen toimii, mutta ymmärrän, että useimmat eivät voi niihin uskoa 🙂 . Mutta tuo toimintatapasi on mielestäni todella hyvä! Koska jos ”huijaat” itseäsi noilla, se kertoo siitä, että sisimmässäsi haluat toimia juuri niin. Ne ”merkit” ovat tosissaan vain niitä vahvistuksia, joita kaipaat päätökseen, jonka tekisit kuitenkin hieman myöhemmin 😉
Tuo on ihan totta. Aika häviävän pieneltä tosiaan tuntuu tuon audin näkemisen mahdollisuus, kun sen noin tarkasti kerroit. Ehkä tuolla jossakin on jotain sellaista, mitä järjellä ja rationaalisuudella ei tavoita, ken tietää…..
Jep 🙂 . Ennen pystyin laittamaan asiat sattuman piikkiin, mutta monien tuollaisten kokemuksien jälkeen en vain enää pysty selittämään itselleni noita tapauksia järjen avulla 🙂 . Uskon, että jotain sellaista todellakin on, mutta tärkeintä on, että jokainen uskoo siihen, mihin itse haluaa. Olipa sitten kyse merkeistä tai jostain korkeammasta voimasta 😉
Oi ihanaa, vähänkö ootan ens kuun Tokion matkaa, pitää tsekkaa sun postaukset vielä ennen sitä 🙂
No uskon kyllä, että odotat sitä! En ehkä ole niin kateellinen nyt, kun omakin matka alkaa näyttää mahdolliselta 😉 . Tsekkaa ihmeessä! Yritän tässä tehdä vielä loput Tokio-postaukseni ennen sitä, jotta saisit niistäkin sen hyödyn irti. Muista tosissaan kysyä, jos haluat vähän tiivistetymmin vinkkejä yms. 😉
Audi R8 😀 Mene Saksaan, niitä on siellä koko ajan näkyvissä. Juuri päättyneellä reissulla bongattiin niitä joka päivä. On muuten hieno auto. Tyylikäs, hienostuneen elegantti ja vaikka mitä. Tykkään kovasti!
Jep, siellä niitä tosissaan on, koska Saksassa tuollaisen saa alle 100 tonnilla, suomessa ei niinkään :P. Suomessa haluamani malli maksaa yli 300 000, mutta Saksassa sen saisi varmaankin 150 000 :). Kiva, että sinäkin tykkäät kyseisestä autosta. Itsekin pidä siitä, ettei se ole liian pröystäilevä, mutta kuitenkin siinä on sitä jotain ;).
Täällä kans toinen joka tykkää tuosta Audi R8:sta. 😀 Mietittiin just tässä että jos Saksaan muutetaan vuoden päästä (tää on vielä auki) niin autokaupoillehan sitä joutuu, tuo italiano ehdotti että jos alottaisi vaikka Audi A4:llä, mulla oli jo Audi R8 – sivustot auki. 😀 No, joutuu töitä tekemään kyllä sen eteen mutta mikäpä sitä ilmaiseksi tulisi… onneksi Saksan hintataso on hieman eri kuin Suomen. Toivottavasti pääsette Tokioon!
Mahtavaa! Hyvä maku siis sinullakin 🙂 . Melkeinpä mikä vaan audi on hyvä vaihtoehto, mutta kyllähän tuo R8 tosissaan on hintava jopa Saksassa 🙂 . Mutta se on erittäin hyvä tavoite, jos sen todella haluaa, joten antaa mennä vaan! Meillä on ollut vuoden verran Audi A6, johon olen enemmän kuin tyytyväinen, joten voin suositella Audeja omasta kokemuksesta. Toivotaan todellakin, kiitos 😀 ! Ja toivottavasti te pääsette Saksaan!