5 tähden luksus-/boutiquehotelli Grand Hotel du Palais Royal Pariisissa + hieman samppanjaa
Erityisesti aktiiviset Instagram-seuraajani tietävät varmasti jo melko hyvin, miten matkustamme vaimoni kanssa, mutta pelkkien blogipostausten varassa olevilta jää paljon pimentoon. Siispä haluan nyt hieman avata teille sitä, mistä luksusmatkamme yleensä muodostuvat.
Minulle luksus tarkoittaa mm. omaa rauhaa, hyvää asiakaspalvelua ja helppoutta. Kuitenkin esimerkiksi oman rauhan ja yksityisyyden saaminen matkustettaessa voi olla aika vaikeaa, mutta onneksi siihenkin on omat kikkansa. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, kun valitsemme kyydityksemme kotoa lentokentälle. Vaikka asumme erinomaisten kulkuyhteyksien päässä, emme käytä lentokenttäbusseja tai junia. Valitsemme joka kerta Kovasen taksin, jolloin tiedämme saavamme hyvän ja rauhallisen alun matkalle. Erikoistapauksissa saatamme ottaa jopa limusiinikuljetuksen, kuten esimerkiksi silloin, kun lähdimme häämatkalle.
Kovasen limusiini
Seuraavana vuorossa on lentokenttä ja itse lento. Matkustamme lähes aina businessluokassa, joten kentälle päästyämme joudumme aika harvoin jonottamaan check-iniin tai turvatarkastukseen, koska saamme käyttää Priority-palveluita. Tuo nopeuttaa ja helpottaa matkantekoa huomattavasti. Näiden jälkeen suuntaamme aina lentokenttäloungeen, johon pääsemme yleensä businessluokan lipulla tai vähintään Priority Pass -kortilla, jonka sain Amexin kylkiäisenä (Platinum Amexilla pääsee nykyään menemään myös Priority-turvatarkastuksen kautta, jos sitä mahdollisuutta ei olisi muuten). Loungessa on aina rennompaa ja hiljaisempaa viettää aikaa kuin lentokentän ravintoloissa tai käytävillä. Eikä juoma- ja ruokatarjoilukaan ole pahitteeksi.
Finnair A350 businessluokka
Loungen jälkeen siirrymme lentokoneeseen, jossa businessluokka takaa rauhallisemman ilmapiirin, ruokaa, juomaa ja yleensä myös paremman asiakaspalvelun. Pitkillä lennoilla busineksessa juodaan samppanjaa ja rauhoitutaan siinä vaiheessa, kun konetta vielä lastataan ja taaempana vallitsee pienoinen kaaos, kun kaikki yrittävät löytää paikkansa ja tilaa käsimatkatavaroille. Esimerkiksi Finnairin A350-koneen businessluokassa matkustettaessa ”kovin ääni, jonka kuulet on jäiden kilinä lasissa”. Tuo oli jossain vaiheessa yksi A350-koneen mainossloganeista, joka kolahti ainakin minuun – ja tottahan se on. Perille saavutaan levänneinä, rentoutuneina ja täynnä energiaa sen sijaan, että selkää kolottaa, jaloissa ei kierrä veri ja unesta ei ole tietoakaan.
Hoidamme nykyään suurimman osan lentokenttä – hotelli -siirtymistämme yksityiskuljetuksilla, kuten Blacklanella, sillä monessa tapauksessa yksityisauto ei ole kauhean paljon kalliimpi kuin taksi. Onhan siinä selvä hintaero busseihin ja juniin, mutta mieluummin matkustan S-sarjan Mersun pehmeällä istuimella omassa rauhassa kuin raahailen matkalaukkujani vieraan kaupungin juna-asemilla. Tämä on kenties yksi helpoimmista ja halvimmista keinoista lisätä luksusta omaan reissuun ja samalla helpottaa varsinaista matkantekoa, vaikka lentoon ja hotelliin ei haluaisikaan laittaa rahaa.
Blacklanen S-sarjan Mersu
Vaikka nämä kaikki mainitsemani palvelut ja asiat ovat tärkeitä matkani kannalta, kaikkein tärkein on kuitenkin itse hotelli. Olen yöpynyt vuoden aikana pariin otteeseen alemman tason hotelleissa pakon edessä (en ole kirjoittanut näistä blogiin) ja huomannut, kuinka valtava ero hyvän 5 tähden hotellin ja ns. ”3 – 4 tähden” hotellien välillä oikein onkaan. Se on vain vahvistanut minulle, että olen tehnyt omalta kannaltani oikean päätöksen siirtyessäni luksushotelleihin.
Palais Hansen Kempinski – Wien
Hotel Haven – Helsinki
Viiden tähden hotellit ovat nimittäin tietynlaisia pakopaikkoja, kun esimerkiksi kohdekaupungin vilkkaat kadut alkavat väsyttää. Huoneeseen on mukava vetäytyä lukemaan kirjaa tai ottamaan vaikka kuuman kylvyn. Tietyt hotellit tarjoavat myös lounge-tiloja, joissa on tarjolla ruokaa ja juomaa. Esimerkiksi jouluhotellimme Lontoossa tarjoili aamusta iltaan huoneen hintaan kuuluvaa samppanjaa omassa loungessaan.
Hotel Kämp – Helsinki
Nämä ovat niitä tapoja, joilla varmistan, että saamme matkoistamme mahdollisimman paljon irti. Välillä luksus on hyvinkin yksinkertaista ja jopa kohtuullisen edullista, mutta välillä siitä pitää maksaa suurempia summia. En silti koskaan ole katunut yksityiskuljetusten, businessluokan tai luksushotellien valitsemista, koska nautin niistä valtavasti ja saan niiden avulla lisää puhtia mm. töideni tekemiseen.
Onko sinulla joitan omia tapoja, joilla lisäät ylellisyyttä omiin reissuihisi? Ylellisyys on niin henkilökohtaista ja ihmisestä riippuvaa, että kuulisin mielelläni, miten muut saavat matkaansa sitä pientä tai suurta ekstraa, olipa sitten kyseessä limusiinien käyttö tai oman huoneen varaaminen jaetun hostellihuoneen sijaan.
Lisäksi kuulen mielelläni, jos haluat tietää lisää jostain mainitsemistani asioista tai matkustustyylistäni.
Jos haluat nähdä enemmän kuin mitä blogissa näytetään, kannattaa laittaa Instagram ( @escapemundaneblog ) ja Facebook-sivu ( www.facebook.com/PakoArjesta ) seurantaan, sillä niissä kerrotaan ja näytetään asioita, mitä ei koskaan päädy blogiin asti (esimerkiksi muokkaamatonta videota hotellista heti sinne saavuttuani tai muuten vain arkisempia asioita).
20 kommenttia
Nykyään majoitus on asia, josta en tingi. Pidän etenkin kivoista boutique-hotelleista, jotka toki ovat joskus kalliita kun ne tuntuvat olevan suosiossa, mutta paikasta riippuen niissä voi saada hyvänkin diilin. Tilasin viimeksi myös kuljettajan noutamaan meidät lentokentältä, ja se oli yllättävän edullinen. Enkä välttämättä lennä sillä 6:00 lennolla jos ei ole pakko. 🙂 Hyvä postaus!
Boutique tuntuu olevan sellainen hieman kevyempi versio luksushotellista, joten se on mahdollisesti helposti lähestyttävämpi monille. Kenties ne ovat siksi niin suosittuja? Tarkoitan tällä sitä, että ne ovat usein pienempiä, mutta ihan yhtä hyviä kuin kalliimmat ja mahtipontisemmat 5 tähden hotellit.
Kuljettaja helpottaa matkantekoa kummasti ja poistaa siitä turhaa stressiä, kun ei tarvitse itse navigoida minnekään :). Itse valitsen lennot yleensä omien aikataulujen mukaan, mutta toisaalta lennän mieluiten aikaisilla aamulennoilla (en kuitenkaan ihan noin aikaisilla), jotta kohteessa ehtii viettää mahdollisimman paljon aikaa. Kiitos kommentistasi :)!
Mukavaa luettavaa, joskin aika erilaista kuin omat matkustuskokemukseni. Itse ehkä kuulun siihen nippanappa neljän tähden hotelleja ja turistiluokkaa käyttäviin. Kentälle menen lähes aina omalla autolla ja perillä saatan hyvinkin istuutua vuokra-auton rattiin. Hotellien taso on kyllä noussut tasaisesti itsellä vuosien saatossa ja onhan todellisissa huippuhotelleissa upea majoittautua. Kuitenkin itse kaipaisin eniten noita business-luokan lippuja mannertenvälisille lennoille, mutta usein perheen kanssa reissatessa veisi lähes koko lomabudjetin. Siitä olisin kyllä varma, eträ kohteessa olisi vihreämpänä, kun olisi saanut mennä pitkäkseen koneessa!
Kiva kuulla, että pidit postauksesta, Rami :). Jossain vaiheessa haluan vielä päästä sisään tuohon vuokra-autoiluun, koska se on ollut monta kertaa mielessä, mutta varsinkaan kaupunkikohteissa siinä ei ole oikein ollut järkeä. Okinawaa varten hankin jopa kansainvälisen ajokortin, mutta päädyin lopulta jättämään vuokraamisen toiseen kertaan. Pitkien matkojen business on kyllä niin huippu! Tekee matkustamisesta paljon helpompaa ja mukavampaa. Mutta ymmärrän kyllä, että erityisesti perheen kanssa matkustettaessa liput ovat aivan liian kalliita, koska pelkkänä pariskuntanakin niistä pitää maksaa melkoisesti. Toivottavasti pääset jossain vaiheessa testaamaan businessluokkaa vaikka yksin :).
Suosittelen testaamaan BA:n ja Lufthansan FIrst Class tuotteet. Molemmilla löytyy hyviä tarjouksia Jenkkilään.
Ykkösluokka on vielä kokematta – ennimmäkseen siitä syystä, että lennän aina Finnairilla, jolla ei sitä ole, mutta se on ehdottomasti omalla tavoitelistalla. Juurikin esimerkiksi USA:han lentäessä voisi testata toista noista. Toisaalta myös esimerkiksi Qatar ja Emirates kiehtoisivat kovasti, joten joku kerta voisi lentää niillä vaikkapa Tokioon. Oletko pitänyt itse BA:n vai Lufthansan ykkösestä enemmän? Kiitos kommentistasi, Make 🙂
Kyllä mä melkoisen tiukka noista hotelleista olen, joskus tosin joutuu niissä neljän tähden hotlissa asustelemaan. Semmosta se elämä välillä on, kun liikkuu lapsiperheenä ja maksaa monesti omista lapsistaan aikuisen hinnan. Jännästi monessa tasokkaammassa hotellissa sellaiset normaalit/keskikoiset sviitit ei ota enää sisäänsä neljää aikuista vaan vaativat joko hotellin isoimman sviitin tai siihen viereen jonkun toisen huoneen, niin täytyy kattella hinnan takia jo muita vaihtoehtoja.
Hotellin privaattikuljetuksia käytetään ja busineksessä on lennelty + lennellään joskus, mutta ainahan sitäkään ei harrasteta. Kaikki on siis useammasta jutusta kiinni ja tapauskohtaista. Minulle se luksus syntyy oikeastaan pienemmistäkin asioista. Samppanjasta/kuohuvasta hotellihuoneessa, ihanasta kylvystä, parvekkeesta ja näkymistä. Milloin mistäkin.
Tuo on täysin ymmärrettävää, että isommalla porukalla matkustaessa ei voi aina ottaa ihan sitä parasta vaihtoehtoa, jonka haluaisi. Mutta onneksi myös neljän tähden kategoriasta löytyy hyviäkin vaihtoehtoja.
Ehdottomasti olen samaa mieltä, että myös ne pienet asiat vaikuttavat siihen ylelliseen fiiliksen vahvasti. Nykyään on pakko saada samppanjaa hotellihuoneessa vaikka sitten itse ostettuna, koska se vaan kuuluu asiaan ;). Hienointa on se, että kaikille luksus tarkoittaa eri asioita eikä kukaan ole yhtään väärässä tai oikeassa sen suhteen, mitä se luksus tosiaan on. Uskon kuitenkin, että meidän kahden kriteerit täsmäävät aika hyvin yhteen monen asian suhteen :). Kiitos kommentistasi, K!
Mukavaa ”raportointia” matkustamisesta yleensä ja hotelleista erikoisesti. Olen samaa mieltä Jerryn kanssa, että hotelli on tärkeä, ehkä tärkein osa matkajärjestelyistä. Toki kauemmas, esimerkiksi Tokioon, Singaporeen tms. lennettäessä on tosi hienoa nauttia bisnesluokan matkustusmukavuudesta. Katselin juuri eräältä Finnairin Shanghain lennolta taltioimaani ”Skycellars – Wines”-listaa. Siinä on neljä sivua (=suomeksi + muut kielet) pelkästään viiniesittelyjä. Viimeisellä sivulla on sitten ”Other beverages”, jossa myöskin on alkoholittomat vaihtoehdot. Tuskinpa kukaan nyt sentään moiselle lennolle juopottelemaan lähtee.
Minulla on ollut (=ei valitettavasti ole enää) Finnairin platinakortti ja samaan aikaan myös SAS:in kultakortti, eli aikaisemmin RVC (Royal Viking Club)-jäsenkortti, jolla pääsi myös mm. Lufthansan Senator-loungeihin. Oikeastaan tämä SAS:in kortti oli käyttökelpoisempi ”maailmalla”. Lisäksi nuo Lufthansan Senator-lounget olivat/ovat hyvin tasokkaita.
No, en jaarittele tällä kertaa omista matkakokemuksistani tämän enempää, ehkä hotelleista kirjoitan kommentteja myöhemmin.
Kiitos Jerrylle mielenkiintoisesta blogista!
Kiitos, Masa. Kiva kuulla, että pidit postauksesta :). En ole nähnyt yhtään humalaista ihmistä noilla pitkän matkan Finnairin businessluokan lennoilla, mutta kuulemani mukaan Bangokin lennoilla on usein niitä, jotka vetävät pään täyteen, kun kerran saa ”ilmaista viinaa”. Se on tietysti erittäin harmillista kanssamatkustajille, mutta onneksi se ei ole muuten yleistä. Positiivisemmin sanottuna on hienoa, että Finnairilla on arvostettu viinilista, josta voi valita juomansa. Itse vieläkin toivoisin kuitenkin laadukkaampaa samppanjaa, vaikkakin entinen samppanja vaihdettiinkin hieman paremmaksi.
Itselläni on ollut valitettavasti ainoastaan Silver-kortti ja nyt sekin vaihtui Basiciksi, kun lentelin vain Euroopan lentoja viime vuonna. Olet varmasti saanut paljon mukavia etuja noilla omilla korteillasi! Lufthansa on lentoyhtiö, jolla en ole vieläkään lentänyt, mutta heidän ykkösluokkansa kiinnostaisi erityisesti. Pitää katsoa joku kerta, olisiko fiksua testata Lufthansaa jollain lennolla. Kiitos kommentistasi ja omista kertomuksistasi, Masa! Toivottavasti pysyt lukijana jatkossakin :).
Morjens Jerry! Jatkan vielä noista tasokorteista vähän. Kun aikaisemmin kehuskelin, että minulla oli ylimmän tason kortit kahdessa allianssissa, niin jälkiviisaana on nyt aika todeta, että oikeastaan mokasin. Olisi kannattanut keskittää lentoja vieläkin enemmän Finnairille, niin myt minulla olisi Finnairin ”ikuinen” platina- / kultakortti. Finski nimittäin muutti tasosääntöjä siten, että se otti käyttöön Finnair Plus Lifetime säännön, jolloin Gold ja/tai Platinatason saa elinikäiseksi tietyillä edellytyksillä – kannattaa perehtyä.
Lufthansa on suosikkiyhtiöni: hyvä palvelu (ystävällinen henkilökunta, hyvät ruoat ja juomat), siistit koneet (nahkaistuimet) ja todella kattava lentoverkosto. Tähän kohtaan sopinee hehkuttaa vähän: en muista millä legillä oltiin, mutta silloin pääsin ykkösluokkaan, kun vaihdoin istuinpaikkaa pari kertaa mm. lapsiperheen takia ja jonkin muun syyn takia. Eikä tässä vielä kaikki: siellä ykkösluokassa oli muistaakseni vain 2 muuta matkustajaa, joista toinen oli Telly Savalas! En kuitenkaan häntä morjestellut tms. yritin vain olla itsekin oikein celebrityn näköinen…
Tiedän tuosta Finnairin Lifetime-tasosta, jonka tietysti haluan jossain vaiheessa. Se on totta kai helpompaa ihmiselle, joka lentää ainakin osan matkoistaan yrityksen maksamana, koska omalla rahalla hankittuna siitä tulee aika kallis rupeama :). Harmi, ettet ole saanut Lifetimea ainakaan vielä, mutta toivottavasti saat sen jossain vaiheessa.
Ykkösluokkaan pääseminen on varmasti aikamoinen kokemus! En ole itse ollut yhdessäkään vielä, mutta se on tavoitteena tälle vuodelle, jos siihen tulee sopiva tilaisuus. Tuosta tilanteesta sai selvästikin hyvän tarinan, kun siellä oli vielä julkkiskin mukana :O! Ei niiden kanssa pääse ihan joka päivä matkustamaan ;). Toisaalta ykkösessä heitä tulee varmasti useammin vastaan, joten sinne vaan jatkossakin!
Näin opiskelijana mulle luksusta on matkustaminen ylipäätään. Hotelleissa haen parasta hintalaatusuhdetta ja yksin reissatessa suosin dormihuoneen sijaan jaettua airbnb-asuntoa omalla huoneella. Myös takeaway-kahvin kanssa reissussa kaupungilla kuljeskelu on mulle ylellistä, sitä en koskaan raaski kotona tehdä 😀 Ihan uusille leveleille oma matkani nousee. jos lennolla satun pääsemään istumaan hätäuloskäynnin kohdalle. Se on 160cm pitkälle ihan mukavaa, vaikka ”normaali” paikka tarjoaakin lyhyelle riittävän jalkatilan. Olisi ihanaa päästä kunnon hemmottelureissulle viiden tähden hotelleineen, limusiineineen ja ykkösluokkineen. Ai että, ehkä vielä joskus!
Kiitos, että kerroit, millainen on sinun versiosi luksuksesta :). Airbnb on varmasti erityisen mielenkiintoinen kokemus varsinkin ensimmäisillä kerroilla, kun yöpyy omassa huoneessa eikä vuokraa koko asuntoa. Silloin saattaa hyvällä tuurilla saada hostin kautta paremman kosketuspinnan paikallisten elämään, mikä on varmasti arvokas kokemus. Vaikken juo kahvia, ymmärrän tuon takeaway-homman todella hyvin :). Ainut kahvi, jota juon, on tyyliin Starbucksin frappucino, jossa on vain tilkka kahvia ja kauheasti kaikkea muuta. Japanissa käyn Starbucksissa lähes joka päivä, koska siellä varsinkin leivosten maut ovat ihan tajuttoman hyviä, kun taas Suomessa ne ovat aika mitäänsanomattomia. Eli tuo on reissuluksusta minullekin ;).
Ennen hakeuduin aina lentokoneiden exit-paikoille, koska se jalkatila oli huippulisä matkustusmukavuuteen. Ainoastaan se kylläkin ärsytti, kun monet tulivat viettämään aikaa ja jaloittelemaan niille varauloskäynneille, jolloin se tila, josta maksoin, väheni huomattavasti. Tuo ylellinen hemmottelureissu kannattaa ottaa tavoitteeksi, jos ihan oikeasti haluat sitä. Se on helposti saavutettavissa tietynlaisilla valinnoilla, mutta se on sitten toinen juttu, raaskitko luopua esimerkiksi matkustustiheydestä ja matkan pituudesta saadaksesi tuollaista luksusta. Ymmärrän täysin, miksi useimmat eivät tee niin. Tsemppiä tavoitteiden asettamiseen 🙂
Kiitos mukavasta, viihdyttävästä blogista! Blogia on mukava seurata, vaikka emme aivan kohderyhmääsi olekaan.
Me käytämme normaalisti 3-4*:n hotelleja. Meistä jotenkin tuntuu, että 5*:n hotellissa joutuisi pönöttämään ja toiseksi pitäisi laittaa garderobia uusiksi 🙂
Mutta tuota pitkän matkan lentoa businessluokassa kyllä kannatan. Lensimme viime vuoden puolella lomamatkamme Australiaan Emiratesin siivin (Saksa-Dubai-Perth, Perth-Canberra, Canberra-Sydney-Bankok-Dubai-Saksa). Oi, olipa miellyttävä lentomatka, jota olisi mielellään jatkanut. Mieheni sanoikin lentoemännälle jo menomatkalla, että hän voisi hyvin viettää tämän kolmen viikon lomamme lentokoneessa. Kotiin palattuamme huomasimme, että jetlag oli paljon siedettävämpi kuin aikaisemmilla kerroilla Australiasta tultua. Vaikuttaisikohan jo asento, kun suurimman osan ajasta on enemmän tai vähemmän pitkällään ja saa siten paremmin levättyä/nukuttuakin. Tuon businesslennon piti olla once-in-a-lifetime-juttu, mutta nyt on jo selvää, että kyllä me seuraavat mannertenväliset lennot tulemme busineksessa lentämään. Euroopan sisäiset lennot tulemme edelleen lentämään economyssa, koska meille business ei tuo niihin tarpeeksi lisäarvoa.
Kiitos mukavasta kommentistasi, E-A :). Ymmärrän, miksi sanot, ettette ole varsinaisesti blogini kohderyhmää, mutta olen silti toista mieltä. Blogini kohderyhmää eivät ole ainoastaan ne, jotka laittavat suuria summia rahaa lentoihin ja hotelleihin, vaan tämä blogi on tarkoitettu kaikenlaisille matkailijoille. Toiset hakevat uudenlaista näkökulmaa reissuihinsa, jotka he toteuttavat mieluummin hostelleissa yöpymällä ja liftaamalla – toisen matkustustyyli voi kiinnostaa, vaikka se ei olisikaan oma juttu. Ja jotkut taas lukevat blogiani siitä syystä, että he tietävät tarkemmin, mihin laittavat rahansa ihan normaaleilla matkoillaan tai vaikkapa häämatkalla, jolloin reissuun panostetaan tavallista enemmän. Ja jos lennätte busineksessa, olette ihan selvästi yksi osa kohderyhmää ;).
Yövyin aiemmin 4 tähden hotelleissa, mutta pari vuotta sitten hypättyäni viiden tähden hotelleihin, huomasin niiden valtavan eron. Ymmärrän täysin, että viiden tähden hotellit tuntuvat monien mielestä hieman luotaantyöntäviltä ja sellaisilta, ettei niihin ”kehtaa” mennä, mutta sanon aina näissä tilanteissa, että kaikki on kiinni asenteesta ja käytöksestä. Jos käyttäytyy hyvin, ei ole mitään hävettävää, vaikka tulisi paikalle verkkareissa ja t-paidassa. Me tunnemme nykyään olomme rennommaksi ja kotoisammaksi hienoissa paikoissa, koska olemme tottuneet siihen ilmapiiriin. Vaikka esimerkiksi vaatteilla ei ole muuten mitään väliä useimmissa hienoissa hotelleissa, se kannattaa kuitenkin muistaa, että muut on hyvä ottaa huomioon. Eli mielestäni pitää pukeutua sen verran hyvin, että on kunnioittava muita kohtaan. Luksushotelleissakin jotkut tulevat kylpytakki ja tohvelit jalassa aamiaiselle tai muuta sellaista, mikä on typerää käytöstä, vaikka kyseessä olisi kolmen tähden hotelli.
Tuo teidän lentomatkanne on kyllä ollut aika pitkä ja uuvuttava reitityksen suhteen, joten onneksi nautitte siitä busineksessa :). Erityisesti Emiratesin businessluokka on varmasti huippu. Se on jännää, miten hyvä businessluokka muuttaakin matkustamisen ”pakollisen pahan” nautittavaksi osuudeksi. On hienoa, kuulla, että aiotte jatkossakin matkustaa pitkät välimatkat siinä luokassa. Ymmärrän myös, miksi Euroopassa sillä ei ole niin väliä. Itsekin ajattelin aivan täysin tuolla tavalla vielä pari vuotta sitten, mutta nyt se mieli on muuttunut, sillä näen sen lisäarvon jopa lyhyillä matkoilla. Kaukomatkoissa uskon, että businessluokka vaikuttaa positiivisesti jeglagiin sen takia, että kuten sanoit, keho pääsee lepäämään eri tavalla. Kyse ei ole siis siitä, saatko nukuttua koneessa, vaan siitä, että keho lepää, koska ympärillä on hiljaisempaa, asento on mukavampi ja matkan aikana tulee syötyä ja juotua kunnolla.
Kiitos kommentista :)! Toivottavasti pysytte mukana jatkossakin!
[…] mainitsin ohimennen viime postauksessani, olen joutunut yöpymään vuoden sisään tietyistä syistä sellaisissa hotelleissa, joita en […]
Haluaisin tietää, miten huomioit ympäristöasiat matkustaessasi? Minulla tulee töiden vuoksi valtavasti lentomatkustelua, vaikka pyrin tätä välttämään ja järjestän videokokoukset aina kuin mahdollista. Joskus on kuitenkin pakko matkustaa yhteistyökumppanin luokse, mutta tällöinkin välttelen lentomatkustusta juuri hiilijalan jäljen vuoksi viimeiseen saakka ja maksan ”omantuntoni puhtaammaksi” käyttämällä rahaa ilmastonmuutokseen liittyviin tutkimuksiin (ja toki myös käytännön toimiin) vuosittain kaksinkertaisen summan siitä, minkä lasken perheeni tätä maailmaa kuluttavan. Haluaisin vinkkejä siitä, miten te muut paljon (”pakon” edestä) matkustelevat huomioitte ympäristöasiat.
Ja kysymykseesi vastaten, minulle luksusta matkustaessa on se hetki kun pääsen kotiin mieheni ja lapseni luoksi. Jos puolisoni töiden puolesta on mahdollista ja saan perheeni mukaan yhdistetylle työ- ja lomamatkalle, ehdotonta on business-luokka ja lounget (erityisesti pienen lapsen kanssa matkustaessa stressaaminen puolittuu). Lisäksi nautin siitä, kun pääsen pitkän työpäivän jälkeen hotelliin; vaihdan korkkarit villasukkiin ja nautin hyvää punaviiniä samalla lukien hyvää kirjaa murehtimatta kotitöistä ja työasioista – ah, luksusta!
Hei,
Tämä on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua ja hyvästä syystä. Olen tavallaan hieman huono vastaamaan tähän verrattuna moniin muihin matkabloggaajiin, koska muihin verrattuna matkustan melko vähän (yleensä 2 – 5 kertaa vuodessa). Tässä on kuitenkin joitain asioita, joita huomioin: suorat lennot, mieluummin pidempi aika yhdessä kohteessa, laatu korvaa määrän (vähemmän lentoja), valitsen vähäpäästöisemmän lentokoneen (Finnair A350), jos mahdollista. Monet hotellit, joissa yövymme, ovat ottaneet käyttöön omat ympäristöystävälliset tavoitteensa, eli uskon monen 5 tähden hotellin keskittyvän näihin asioihin enemmän kuin 3 tähden hotellien yms. Olen kuitenkin ajatellut erilaisia keinoja vähentää omaa hiilijalanjälkeäni, kun matkustusmääräni nousevat tästä nykyisestä. En vielä tiedä, missä muodossa aion tehdä sen (esimerkiksi metsän ostamista, erilaisille järjestöille maksamista yms.), mutta olen sitä harkinnut jo jonkin aikaa. Hyvä, että välttelet lentomatkustusta töissä aina, kun mahdollista, mutta ymmärrän myös sen, ettei se ole aina vaihtoehto.
Ja kiitos vastauksestasi tähän matkailukysymykseen :). Hyvä kuulla, että osaat nauttia myös työreissuista ainakin päivän päätteeksi, jotta ei tarvitse sentään koko ajan miettiä työasioita. Kiitos kommentistasi ja mukavaa viikkoa!
[…] Limusiineja, businessluokkia ja viiden tähden hotelleja […]