Fly me to the moon
Let me play among the stars
Let me see what spring is like
On Jupiter and Mars
-Frank Sinatra, Fly me to the moon
Tiia lauleskeli / kuunteli juuri tuota biisiä Spotifysta aamuvalmisteluidensa ohessa ja yhtäkkiä sainkin postausinspiraation. Tuollainen musiikki toi nimittäin mieleeni illan, kun kuuntelimme jazzia (josta pidän nykyään yllättävän paljon… olenkohan käymässä vanhaksi?) Hiltonin hotellibaarissa Shinjukun pilvenpiirtäjien keskellä.
Monet lukijani muistavat pienen pettymyksen, jonka koimme Park Hyattin New York Barissa, mutta ette tiedäkään sitä, että saimme pelastettua illan jossain muualla. Toisaalta vieläkin hieman ärsyttää, ettemme tajunneet testata oman hotellimme baaria aiemmin. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, joten onneksi suuntasimme sinne Park Hyattin jälkeen. Meillä kävi mahtava tuuri, kun hieman saapumisemme jälkeen jazzduo aloitti esiintymisensä. Oli erikoista nähdä kaksi tummaihoista, amerikkalaista miestä (toisella oli muistaakseni rajun oranssit silmälasit) esittämässä jazzia keskellä japanilaisten liikemiesten kansoittamaa baaria.
En ole luultavasti koskaan kuullut jazzia livenä, mutta kiinnostukseni tätä musiikkilajia kohtaan nousi valtavasti, kun näin noin taitavat esiintyjät. Nimeä en valitettavasti tiedä, mutta ehkä sillä ei ole väliä. Harmi, että muut asiakkaat keskittyivät enimmäkseen keskinäiseen jutusteluun, mutta sentään minä ja Tiia kuuntelimme heitä tarkasti. Hienointa tuossa musikaalisessa parivaljakossa oli se, että laulajana toiminut esiintyjä enemmänkin jammaili eikä vain laulanut laulun sanoja. Välillä hän ”soitti saksofonia” pelkällä suullaan (kuulosti oikeasti, että hän olisi soittanut sitä), minkä lisäksi hän myös tykkäsi lauleskella sanojen väliin kaikenlaisia ”dipa-dapoja” ja ”duupi-duita” :P.
Nautiskelimme hyvistä drinkeistä baaritiskillä ja kuuntelimme upeaa musiikkia livenä. Voisiko ilta olla enää mukavampi, kun tämän kaiken saa kokea oman rakkaansa kanssa Tokion yössä? Illan kruunasi se, että erityisesti laulaja pisti merkille, että me tosiaankin kuuntelimme häntä. Jossain vaiheessa jammailun ohessa hän sanoi mikkiin ”I love it when I see heads go like that”, kun päämme pomppivat hiljalleen musiikin tahtiin. Tähän piti tietysti vastata leffoista opitulla eleellä, eli nosti lasini hänelle ja hän nyökkäsi takaisin. Smooth operator ;). Kun heidän settinsä oli loppu, laulaja tuli juttelemaan hetkeksi kanssamme ja halusi henkilökohtaisesti kiittää kuuntelemisesta. Aika upeaa, eikö :)? Juuri tällaiset kokemukset jäävät mieleen matkoilta. Ei välttämättä nähtävyydet, kaupat ja ravintolat, vaan juurikin ne harvinaiset ja erityislaatuiset kokemukset. Ja parasta on, jos nämä hetket voi jakaa jonkun toisen kanssa. Tässä on yksi suuri syy, miksen tykkää matkustaa ilman Tiiaa yhtään minnekään.
Baari oli itsessään oikein viihtyisä, baarimikot osasivat hommansa ja cocktailit olivat mainioita. Palvelu pelasi muutenkin. Ensi kerralla vietän ehdottomasti enemmän aikaa tässä baarissa, vaikkei se ollutkaan siitä halvimmasta päästä (mutta eihän sitä ole Tokiokaan). Poistuessamme baarista meitä palvellut baarimikko sattui tulemaan meitä vastaan ja kumarsi vielä syvään ja hyvästeli meidät hymyillen. Suosikkihotellini pisteet sen kuin nousevat.
Eilen valittelin sitä, ettei postausten kirjoittaminen luista, mutta joskushan sen inspiraation on iskettävä. Nyt tämä postaus suorastaan virtasi ulos ilman pienintäkään ongelmaa. Toivottavasti se myös näkyy ja välittyy ruudun toiselle puolelle asti :). Mieluummin kirjoittaisin aina pelkästään inspiraation iskiessä kunnon flow-tilassa, mutta ehkä nyt pitää tähän hätään riittää se, että näitäkin fiiliksiä tulee edes joskus ;).
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
*Kaksi loungen yleiskuvaa otettu Tokion Hilton-hotellin sivuilta.
14 kommenttia
Hah, tervetulloo joukkoon. Minäkään en ennen tykännyt Jazzista mutta ikää myöten musta on tullut suuri fani ja mikään ei ole mahtavampaa kuun kuunnella livejazzia oman rakkaan kanssa. Meillä soi Jazz kotona paljon, uusin lemppis on Lady Gagan ja Tony Bennettin duettolevy, siinäpä nainen joka osaa laulaa! Anyway, mahtavat fiilarit teillä on ollut varmasti mahtavassa hotellissa 🙂
Kohta alan juomaan viskiä ja polttamaan sikareita… ja pitämään pukua aina päällä :P. Haluaisin oikeasti lähteä ihan jazz-keikalle tuon jälkeen. Ehkä se onnistuu Helsingissä :). Pitääpä kuunnella, millaista musiikkia tuo on. Kiitos vinkistä. Ja kyllä, oli tosiaankin mahtavat fiilikset upeassa hotellissa :).
Kuulostaa ihanalta illalta! Kiva kun sä aina kirjoittelet fiiliksiä niin yksityiskohtaisesti. Pääsee ruudun takaakin mukaan tunnelmaan. ^^
Ja kuin överiherkullisen näköinen tuo suklaadrinksu!
Sitä se todella oli :). Mahtavaa, että sain sitä fiilistä välitettyä ruudun toiselle puolelle, koska en tunnusta hallitsevani tuota hirveän hyvin yleisellä tasolla.
Se suklaadrinkki oli upean näköinen, mutta täytyy myöntää, ettei kumpikaan meistä tykännyt siitä, koska alkoholi tuli kamalasti läpi. En muista oliko siinä rommia vai viskiä vai mitä, mutta jokin paha maku sieltä tuli todella vahvasti. Muut drinkit olivat kuitenkin toimivia ja herkullisia :).
Mää tiedän tismalleen tuon flow-jutun! Sopiikin hyvin siihen, kun kirjoitin sun edelliseen postaukseen siitä artistin luomisen tuskasta 😉 Mutta siis juuri näin sen pitää mennä. Oli ihana lukea tätä postausta. Olen kokenut tuon saman, että joku yllättävä tilanne tulee, jossa pääsee kuuntelemaan live-bändiä ja musiikki ei ole koskaan kuulostanut yhtä hyvältä. Ja wau, että saitte vielä henkilökohtaisen kohtaamisen esiintyjien kanssa. Matkustelun parhautta! Ja ihan huippua myös se, että pidätte arvossa Tiian kanssa yhdessä kokemianne hetkiä 🙂 Mää oon kans aina liputtanut sen puolesta, ettei treffeillä käymistä kannata todellakaan lopettaa seurustelemiseen :)) Me ollaan käyty Maken kans treffeillä jo 14 vuotta ja en tiedä mitään parempaa seuraa edelleenkään 🙂 Yhteiset reissut on kaikkein parasta.
Sopii tosiaan täsmälleen siihen :)! Kiva kuulla, että tykkäsit postauksestani :). Tuo live-bändi homma tuli yllätyksenä myös isoveljeni polttareissa Apollossa ja ai että se kuulosti ja tuntui hyvältä :). Se pieni juttelutuokio oli kyllä mahtava! Tuli itselleen niin hyvä fiilis, kun artisti osoitti arvostuksensa kuuntelijoita kohtaan.
Pidetään tosiaankin arvossa yhteisiä kokemuksia ja hetkiä, mutta valitettavasti tuo treffeillä käyminen on jääny aivan liian vähälle :/. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei Lappeenrannassa ole yhtään paikkaa, johon haluaisimme mennä treffeille. Siispä tämäkin asia muuttuu, kun pääsemme Helsinkiin, koska on ollut puhetta keikoilla käymisestä, brunsseista ja ravintoloiden testaamisesta :D. Eli odotan erityisesti parisuhteen kannalta tuota muuttoa. Hienoa, että te olette pitäneet ja pidätte jatkossakin kiinni tuosta treffeillä käymisen jalosta taidosta ;). Mutta se on totta, ettei mikään voita yhteisiä reissuja! Kiitos piristävistä kommenteistasi taas kerran :).
Voi vitsi, mun poikaystävä on halunnut mennä kuuntelemaan jazzia jo jonkun aikaa, mutta ei olla vielä menty. Ehkä Tokiossa! Vai onko tuo baari vain hotellin asiakkaille?
En tiedä mitä sanoisin jazzista, se on ”aika” tuttua, koska oon kuullut sitä lähes joka kesä jotain 20-vuotta (Porista, kun olen kotoisin). 😀
Töölössö Storyville jazz-klubi, mutta en ole koskaan käynyt sisällä, mutta se näyttää aika houkuttelevalta. Sitten siihen kuuluu kai terassi, joka on siinä viereisessä ”puistossa”. Tuo paikka on siinä eduskuntatalon vieressä.
Tokiossa on ilmeisesti montakin hyvää jazz-paikkaa. En ole käynyt, mutta esimerkiksi Blue Note on legendaarinen jazzmesta. Tuo baari on avoin ihan kaikille. Ilmeisesti livemusiikkia viikolla ja DJ viikonloppuisin, mutten tiedä kuinka usein jazz soi.
Kiitos tuosta Töölö-vinkistä! Pitää laittaa harkintaan, kun muutamme Helsinkiin :). Pitää ehdottomasti lähteä etsimään Helsingistä sitä ”parasta” jazz-klubia :).
Siis Töölössä on*
Jess! Vihdoinkin ensimäinen osa Tokion Hiltonista on täällä! Baari näyttää erittäin hyvältä ja täällä Tokio-kuume vain pahenee taas. On tullut viime aikoina katseltua tuota aina välillä ja näyttäisi löytyvän aika usein jotain -30% tarjouksia noista Jr. Suiteista. Saanko udella oletteko saaneet saaneet vielä kovemmat tarjoukset, kun puhuit jossain kohdassa löytäneesi vastustamattoman tarjouksen silloin? Oletteko muuten käyneet polskimassa tuolla sisäuima-altaassa, mitä mieltä olet paikasta? Ja viskiähän sun on kerrassaan pakko alkaa juomaan, kun Japanista löytyy niin paljon kaikkea kiinnostavaa herkkua! 😀 t. henkka (sieltä Hyatt-postauksesta)
Kiva juttu, että tulit taas kommentoimaan, sillä muistan kyllä aiemmat keskustelumme :). Hiltonista olisi pitänyt kertoa jo enemmänkin, mutta on ollut aika paljon muita kiireitä viime aikoina :P.
Noita -30% tarjouksia löytyy aina välillä ja ne ovat kyllä omasta mielestäni hyviä. Suosittelen kuitenkin mieluummin Executive tasoa. Eli ota mieluummin King Executive kuin normaali Jr. Suite, jos pitää valita. Tietysti saa udella! Se vastustamaton tarjous vuonna 2013 oli -50% ilmeisesti 50. juhlavuoden kunniaksi. Hotellista on suoraan sanottu, että se oli erikoishinta, joka ei luultavasti toistu. Mutta ainahan tuuri voi kuitenkin käydä :P. Kannattaa katsella sitä hintakalenteria niin, että vaihtelet niitä matkustusviikkoja ja päiviä (jos ei ole lyöty lukkoon), koska hinnat voivat vaihdella päivänkin erolla aika paljon.
Viskiä pitäisi tosiaan oppia juomaan myös tuosta syystä :P. Vielä ei kykene. Ehkä se on seuraava ”valloitus” :).
Ai niin! Unohdin vastata uima-allas kysymykseen. Eli en ole kummallakaan kerralla käynyt uima-altaalla enkä kuntosalilla, mutta arvosteluiden mukaan ne ovat ihan toimivia, mutta ilmeisesti melko kompakteja. Muuta en osaa sanoa :). Jos päädytte Hiltoniin, muista pyytää remontoitua huonetta, jos mahdollista. Ja älä erehdy luulemaan Deluxe huoneita Executive huoneiksi ;). Ne ovat eri juttu.
Heh, ymmärrän ja huomaan, että tässä on ollut kiireellisempiä postauksia kuin Hiltonit. 😀 Kirjoittelette sitten vaikka uudesta kodista seuraavan osan. 🙂 Kiitoksia tuosta infosta, pitää vahtailla jos noita -50% alennuksia tulisi vielä jossain vaiheessa. Ainakin Conradissa niitä näkyy aika usein (vaikka ei se nyt välttämättä mitään tuon Hiltonin suhteen lupaakaan).
Pitää vielä katsoa mitenkä mieli muuttuu tuon Executive-homman suhteen sinun myöhempien postausten jälkeen. 😀 Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että ottaisin mieluummin pelkän normaalin Juniorin ilman n. 10 000 jenin lisämaksua Executivesta ja pistäisin sen rahan johonkin muuhun luksukseen. Mutta saa nähdä! 😀 Hilton Goldina myös voisi olla ihan hyvät mahdollisuudet saada upgreidaus Executiveen lukemani perusteella.
Varmasti menee muuton jälkeen, kun ehdin tehdä Hilton-postauksia :P.
En oikeasti usko, että noita 50% alennuksia tulee helposti Hiltoniin, mutta ainahan sitä voi käydä mahtava tuuri. Tuo oli sen juhlavuoden takia silloin :). Toisaalta jos lähdette kesällä, silloin ei ole sesonkiaika, joten hinnat voivat olla alhaisempia.
Meinasin ekalla reissulla ottaa normi Jr. Suiten (se oli jo varattu), mutta päätin lopulta korottaa sen Executiveen. En katunut sitä pätkääkään. Hilton on kokemuksena ihan toista tasoa, jos on tavallisissa huoneissa tai Executivessa. Ihan suoraan sanoen en välttämättä suosittelisi Hiltonia, jos et ota Executivea. Se on niin iso ero. Kävin esimerkiksi normaalilla aamiaisella yhden kerran viimeksi ja silloin meni hermot ihan totaalisesti. Se lounge on vain niin eri maata kuin tuo, missä vallitsee viidakon lait ja karjalauma on valloillaan (usko pois, jos olisit nähnyt sen, tietäisit, ettei tuo ole loukkaus x) ).
En osaa sanoa kesäajoista, kun on vähemmän porukkaa liikenteessä, mutta yleensä Hilton on sen verran täynnä, ettei upgreidauksia anneta kauhean helposti. Ainakin lukemani perusteella todella moni on valittanut sitä, ettei heidän asiakastasoaan ole kunnioitettu korotuksilla. Riskin voi aina ottaa, mutta itse olen sitä mieltä, että maksan mieluummin ja varmistan sen :). Saatat tietysti saada korotuksen normi Executivesta Jr. Suite Executiveen ;).