Seuraavana vuorossa on hassunhauska Harajuku! Viime postaukseni käsitteli Harajukun vieressä olevaa Yoyogi-puistoa ja Shibuyan kaupunginosaa, johon myös Harajukun alue kuuluu. Harajuku on yksi Tokion suurimmista vetonauloista erityisesti oudon muotinsa takia. Muodin merkittävyydestä kertoo mm. se, että Gwen Stefani teki erittäin suositun biisin, joka käsittelee Harajukun nuorisomuotia. Kyseisen biisin nini on Harajuku Girls. Kyseinen nuorisomuoti painottuu todella erikoisiin asuihin ja asusteisiin, jotka luultavasti luokiteltaisiin Suomessa naamiaisasuiksi. Satuimme Tokioon juuri halloweenin aikaan, joka on Japanissa yksi suosituimmista länsimaalaisista juhlista. Tästä syystä erityisesti Harajukun kaduilla oli sitäkin enemmän kaikenlaista outoa hiipparia 😛
Harajukun alueen nähtävyyksiä ovat mm. ostoskatu Takeshita-dori ja kalliimman puoleinen ostoskeskus Omotesando Hills. Harajukusta löytyy tietysti kaikenlaisia kauppoja, ravintoloita ja kahviloita, mutta perinteisiä nähtävyyksiä ei oikein ole. Alueelle on lyhyt kävelymatka Shibuyan keskustasta, mutta aivan Takeshita-dorin vieressä sijaitsee myös Harajukun juna-asema, joka helpottaa kulkemista.
Takeshita-dori on ehdottomasti Harajukun tunnetuin ja suosituin paikka. Edessä näkyvää ihmismassaa ei voi tajuta kokematta sitä itse. Kävelimme kyseisen kadun päästä päähän moneen otteeseen matkan aikana, mutta kertaakaan en voinut edes ottaa yhtä kunnon askelta. Eteenpäin piti kulkea ”hipsuttelemalla”, koska muuten törmäsi johonkuhun. Oli vaikeaa kuvitella shoppailevansa tai ottavansa jotain syötävää kadun varrella olevista kojuista, kun ympärillä oli niin paljon ihmisiä. En ole koskaan erityisemmin pitänyt suurista väkijoukoista, mutta Japanissa ne eivät häirinneet tippaakaan. Tietysti se helpottaa, että paikalliset eivät ole sitä suurikokoisinta kansaa ;). Kadun tunnelma oli aivan omaa laatuaan. Siellä täällä oli kauppojen sisäänheittäjiä, jotka huutelivat japanilaisia myyntipuheitaan ja outoihin asuihin pukeutuneita ihmisiä oli valtavasti. Kaupat olivat täynnä pitsiröyhelöitä, pinkkiä, vaaleanpunaista ja kaikenlaisia söpöjä maskotteja. Takeshita-dorilta on turha yrittää etsiä mitään tavallista, koska sellaista käsitettä ei tunneta yhdessäkään kaupassa.
Ihmisiä todellakin oli jatkuvasti näin paljon.
Tuo kyseinen jono jatkui pitkän matkan Takeshita-doria pitkin, mikä on kuvassa vasemmalla olevan kulman takana. Japanilaiset jonottavat milloin mihinkin, joten siitä on muodostunut varsinainen taitolaji. Harajukusta löytyy erittäin suosittu ”Garret Popcorn”, jossa myydään maustettuja poppareita. Näimme vilauksen sinne vievästä jonosta, mutta emme tällä kertaa jaksaneet jäädä itse jonottamaan. Kuulemani mukaan kyseiseen paikkaan on jatkuvasti jopa satojen ihmisten jono!
Jos Suomessa joku käyttäisi tuollaista reppua, häntä pidettäisiin aika outona tyyppinä. Japanissa nuo olivat kuitenkin täysin arkipäivää, mikä on yksi Japanin hienoista puolista 🙂
Harmi, ettemme saaneet kauheasti kuvia näistä hienoista asuista, koska tungoksessa oli melko vaikeaa ottaa kuvia.
Täällä, kuten muuallakin Tokiossa, löytyy myös rauhallisia katuja vastapainoksi väentungokselle, joka vallitsee muualla.
B-Side Label oli kauppa, johon tykästyin matkan aikana. Kyseinen liike myy ainoastaan tarroja ja pinssejä! Siis ei mitään muuta. Siitä huolimatta B-Side Labelin liikkeitä on useampi kappale ympäri Japania, joten kyseessä on selvästikin menestynyt ketju.
Tarrat oli tarkoitettu erityisesti skeitti- ja lumilautoihin, mutta kiinnitin ostamiani tarroja mm. puhelimen takakuoreen ja läppäriin. Aivan mielettömän hienoja! Tarrat olivat myyjän mukaan B-Siden omia designeja. Kassalle mennessäni toinen myyjä kysyi, mistä olen kotoisin. Hänestä oli todella hienoa, että olen Suomesta, joten hän päätti antaa minulle vielä yhden tarran ilmaiseksi. Enpä ole ennen törmännyt tuollaiseen reaktioon. Kävellessäni ulos kaupasta eräs naismyyjä huomasi, että olin ostanut heiltä jotain, joten hän alkoi kirjaimellisesti hyppiä tasajalkaa innosta ja hymyili todella leveästi. Only in Japan.
B-Side Labelin lähettyviltä löytyi tällainen blingikauppa. Näyteikkunasta löytyy mm. kimaltelevat farkut ja blingattu rynnäkkökivääri.
Noilla asusteilla saisi varmasti huomiota.
Yllätyin hieman, kun tällainen ilmestys tuli kadulla vastaan. En ole erityisemmin prätkämiehiä, mutta tuo kypärä oli todella hieno :).
Kauppa, joka myy pelkkiä kondomeja. En tiedä miten tuollainen pysyy pystyssä, mutta ilmeisesti he ovat kovia tekemään kauppaa, kun menestyvät tuollaisellakin liikkeellä 😛
Marimekko ja Suomi ovat todella suosittuja japanilaisten keskuudessa, joten Marimekon liikkeitä löytyi sieltä täältä. Jostain syystä kuvassa oleva lause sai minut repeämään 😛
Tiia kertoi, että japanilaiset pitävät ä ja ö-pisteitä söpöinä, joten niitä lisäillään kaikenlaisiin sanoihin, vaikka ne eivät sinne välttämättä kuuluisi 🙂
En osaa sanoa miksi, mutta jostain syystä Harajukua on kauhean vaikea kuvailla, vaikka se on niin omalaatuinen paikka. Söpöys, outous, ainutlaatuisuus… nämä ovat sanoja, jotka kuvaavat Harajukua kaikkein parhaiten. Luulin saavani aikaiseksi laajan postauksen tästä aiheesta, mutta jostain syystä menen lukkoon yrittäessäni kertoa kuinka upea paikka Harajuku todella oli. En voi sanoa muuta kuin sen, että erityisesti Takeshita-dori on takuuvarmasti kokemisen arvoinen paikka Tokion reissulla.
Toivottavasti kuitenkin saitte tästä postauksesta jonkinlaisen käsityksen Harajukun ihmeellisyydestä :). Hauskaa iltaa kaikille!
Osa kuvista: Tiia (Black + White = Grey)
7 kommenttia
Harajuku oli yksi Tokion suosikkialueitani. En ymmärrä miten yksi kaupunki voi tehdä niin lähtemättömän vaikutuksen kuin Tokio teki – se oli sellainen sekasorto mutta järjestyksessä kuitenkin. Ihania nuo Suomeen liittyvät kuvat, toki yksi monthly kukkaro pitää käydä hakemassa kotiin. 😀
Harajuku todellakin oli upea paikka, joten se pääsi myös oman listani kärkisijoille :). En ymmärrä minäkään, mutta jostain syystä en ole saanut Tokiota mielestäni tuon matkan jälkeen. Ajattelen sitä aivan joka päivä ja näen siitä jatkuvasti myös unia. Sama tilanne on avovaimollani. Tuo on erinomainen kuvaus Tokiosta – järjestäytynyttä sekasortoa tai hallittua kaaosta :). Noiden Suomi-juttujen lisäksi näkyi tietysti myös Muumeja aivan kaikkialla, mutta se tuntuu olevan jo itsestäänselvyys ;). Ehkä en ollut ainoa, jonka mielestä se teksti oli huvittava :P. Kiitos kommentistasi!
No huhhuh mikä jono popkornin takia?! Erikoista! 😀
Niinpä :P. Ehkä joskus itsekin jonotan nähdäkseni, mikä siellä on niin erikoista :P. Suomalaisena en kuitenkaan oo mikään innokas jonottaja. Jos haluat nähdä kunnon jonon, katso tämä video Japanin ensimmäisestä Krispy Kreme -donitsikaupasta. En tiedä onko kyse avajaisista, mutta näin muistaakseni toisenkin videon, jossa oli samanlaiset jonot monen kuukauden aukiolon jälkeen. Olihan nuo donitsit ihan tajuttoman hyviä, mutten voisi kuvitella jonottavani tuollaisessa jonossa x)
Hauska lukea näitä kun on itse lähdössä pääsiäisenä ensimmäistä kertaa elämässään Japaniin, Tokioon. Mulla kaikki vielä ihan vinksin vonksin matkajärjestelyissä, mutta kyllä se siitä 🙂
Tuun harvasta asiasta kateelliseksi, mutta Tokioon pääseminen on yksi niistä :). Matkastasi tulee varmasti ikimuistoinen, koska Japani ja Tokio ovat aivan mielettömän upeita paikkoja :)! Kerro ihmeessä, jos haluat apua tai vinkkejä matkasi suhteen. Autan mielelläni, sillä Tokio voi olla hieman ”hankala” matkakohde suunnitteluvaiheessa :P.
[…] Harajuku on tunnettu cosplay-puvuistaan, Gwen Stefanin biisistä ja valtavista ihmismassoista Takeshita-doori-kadulla, mutta sieltä löytyy myös mainioita ruokapaikkoja. Alueelle avattiin viime vuonna Cascade–niminen kauppakeskus, joka on omistettu pelkästään ruoalle ja juomalle. Suuntasimme tänne viime syksyn reissullamme syömään kunnon italialaista pizzaa suosittuun ravintolaan nimeltä Spontini. Sanoin Tiialle ovella jonottaessamme, että otetaan omat pizzat, mutta onneksi hän on sen verran fiksumpi, että päätti katsoa myös hinnastoa etukäteen. Hinnat olivat Japanin tasolla melko kovat, joten päätimme tyytyä ottamaan molemmille omat siivut. Onneksi teimme näin, sillä ohitettuamme kassan, näimme kuinka VALTAVIA pizzat ovatkaan! Yksi siivu oli melkein jo oma pizzansa, eli kokonaisesta olisi riittänyt helposti 10 ihmiselle. Oliiviöljykin kaadettiin pizzojen päälle varmaankin viiden litran tonkasta ihan kunnolla löträten ja säästelemättä, eli kyse ei ollut mistään suupalasta. Yksi pizzapala olisi saattanut riittää meille jopa puoliksi, joten kannattaa pitää tämä mielessä, kun itse vierailet kyseisessä ravintolassa. […]